Yliopiston sijoitussalkun alkuvuoden tuotto 0,5 %
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto alkuvuonna 2016 oli 0,5 % kulujen jälkeen. Vuonna 2015 salkun tuotto oli 5,5 % vastaavalla ajanjaksolla. Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta lukien on ollut 4,6 %. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 905 miljoonaa euroa (901 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon lopussa sijoitussalkusta 46 % oli osakesijoituksissa ja 54 % korkosijoituksissa. Osakesijoitusten osuus laski alkuvuoden aikana noin 4 %. Osakesijoitukset tuottivat alkuvuonna -2,8 % ja korkosijoitukset 3,8 %. Alkuvuonna parhaiten tuottoon vaikuttivat kehittyvien markkinoiden lainat, kun taas eurooppalaisten osakkeiden tuottovaikutus jäi negatiiviseksi.
Sijoitusmarkkinoilla alkuvuosi oli kaksijakoinen. Riskilliset omaisuuslajit heikkenivät voimakkaasti heti vuoden ensimmäisten viikkojen aikana erityisesti globaaliin kasvuun ja Kiinan valuuttapolitiikkaan liittyvien huolien myötä. Valtaosa alkuvuoden kurssilaskusta kuitenkin palautui huhtikuun puoliväliin mennessä. Pelko talouskasvun hidastumisesta ja Britannian EU-kansanäänestykseen liittyvät kysymykset pitivät kuitenkin yllä markkinoiden heiluntaa ja korot jatkoivat laskuaan läpi ensimmäisen vuosipuoliskon.
Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen päätöksen mukaisesti sijoitussalkun kertyneestä reaalituotosta käytetään vuoden 2016 aikana yhteensä 8 miljoonaa euroa yliopiston toiminnan rahoittamiseen.
Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen muodostama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.
Lisätiedot:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
puh. 040 563 6110
[email protected]
Lue lisää uutisia
Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla
Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen
Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan monin paikoin hajanaisesti pala kerrallaan. Näin kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta väittelevä Olli Halminen, joka tutki ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta Suomessa – ja selvitti, miten niitä voisi johtaa paremmin.
Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa
Tutkimustulokset ja käytännön kokemukset sote-palvelujen yksityistämisen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia.