Uutiset

Yliopiston akateeminen tulos vuonna 2015 erinomainen

Painopisteinä olivat uusien maisteriohjelmien käynnistyminen ja yliopiston voimakas profiloituminen avainosaamisalueilla.

Aalto-yliopiston akateeminen tulos jatkoi nousuaan. Opetuksen painopisteenä oli uusien maisteriohjelmien käynnistyminen syksyllä 2015. Yliopiston tutkimusprofiili terävöityi avainalueille tehdyillä merkittävillä professorirekrytoinneilla, joiden toteuttamiseen Aalto-yliopisto sai huomattavan rahoituksen Suomen Akatemialta. Yliopistojen profilointitoimia arvioinut kansainvälinen paneeli piti Aalto-yliopiston strategiaa erinomaisena ja kansallista innovaatiotoimintaa tukevana "inspiroivana roolimallina, joka ansaitsee kaiken mahdollisen tuen".     

Aalto-yliopisto on kansallisesti johtava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopisto tekniikan, talouden ja taiteen aloilla. Esimerkiksi huippututkimukselle myönnettävässä ERC-rahoituksessa Aalto-yliopisto nousi Suomen ykköseksi vuonna 2015. Eurooppalaisten yliopistojen joukossa nousua oli sijalta 59 sijalle 28. Vuonna 2015 Leiden Rankingissa Aalto-yliopisto ylsi maailman 14. vahvimmaksi yliopistoksi yritysyhteistyön saralla.

Aalto-yliopiston uudistetut tutkinto-ohjelmat tuottavat hyvin työllistyviä ja haluttuja kansainvälisiä osaajia ja uudistajia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Yliopisto ylitti selkeästi tutkintotavoitteensa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa sekä tohtorintutkinnoissa. Vuonna 2015 Aalto-yliopisto tuotti 41 % Suomen teknistieteellisen alan yliopistotutkinnoista, yli 80 % taideteollisen alan yliopistotutkinnoista ja noin viidenneksen kauppatieteellisistä tutkinnoista.

Monialaisuus tekee Aalto-yliopistosta kansainvälisen edelläkävijän. Monialaisuus ei Aalto-yliopistossa tarkoita pelkkää tieteenalojen rinnakkaiseloa, vaan syvää yhteistyötä innovaatioiden synnyttämiseksi. Aalto-yliopiston uudet monialaiset, yliopiston sisäisiä ja ulkoisia rajoja rikkovat toimintamuodot ovat globaalisti ainutlaatuisia akateemisia innovaatioita. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa kehitetty Design Factory -konsepti on lyhyessä ajassa inspiroinut viiteen maanosaan levittäytyneen globaalin verkoston.

Yliopiston tieteellisten julkaisujen viittausmäärillä mitattu laatu jatkaa nousuaan. Aalto-yliopiston julkaisuihin viitataan yli 50 prosenttia enemmän kuin samojen alojen julkaisuihin keskimäärin maailmassa.

Maailmanluokan innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi

Avoimissa kehittämisympäristöissä sekä yhdessä kumppanien kanssa tapahtuva tutkimus-, kehitys- ja opetustoiminta, kaikille opiskelijoille tarjottava yrittäjyyskoulutus sekä muu yritysyhteistyö ovat Aalto-yliopiston ominaispiirteitä. Aalto-yliopiston pääkampuksen yhteyteen on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä ekosysteemi, jossa korkeatasoisen taiteen, tutkimuksen ja opetuksen tuloksena syntyy uusia innovaatioita, uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansainvälisen tiedeyhteisön kesken.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) vuonna 2014 julkaisema raportti luokittelee Aalto-yliopiston innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin maailman viiden parhaan nousevan yliopistolähtöisen innovaatioekosysteemin joukkoon. European Institute of Innovation and Technology (EIT) on sijoittanut kahden Knowledge and Innovation Community (KIC) -hankkeen aluekeskukset Otaniemeen. Ne tarjoavat suomalaisille toimijoille suoran yhteyden kansainvälisen tiedeyhteisön kärkeen ja dynaamisimpiin eurooppalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Uudenlainen opiskelija- ja alumnivetoinen yrittäjyyskulttuuri on synnyttänyt kansainvälisesti merkittäviä ilmiöitä, kuten Slush ja Startup Sauna.

Yliopisto teki suunnitelman selviytyäkseen valtiontalouden leikkauksista

Aalto-yliopiston perustamisen yhteydessä sille annettiin kansallinen erityistehtävä tukea korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Vuonna 2015 yliopiston erityistehtävän rahoitusta leikattiin edelleen 12 miljoonaa euroa, mihin on sopeuduttu säästämällä palvelukuluista etupainotteisesti.

Valtiontalouden säästöjen vuoksi yliopiston rahoitusta leikataan kumulatiivisesti yhteensä 136 miljoonaa euroa vuosien 2016–2018 aikana. Aalto-yliopisto on laatinut syksyllä 2015 talouden tasapainottamissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä ydintoiminnan pitkäjänteiset edellytykset rahoituksen merkittävistä leikkauksista huolimatta.

Tasapainottamissuunnitelman mukaisesti yliopisto on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet lisärahoituksen hankkimiselle erityisesti kilpaillussa tutkimusrahoituksessa. Aalto-yliopisto myös käyttää vastuullisesti sijoitustoimintansa tuottoja ja tekee aktiivista varainhankintaa. Lisäksi yliopisto tavoittelee merkittäviä säästöjä tilakuluissa ja ostoissa.

Muista toimenpiteistä huolimatta yliopisto on pakotettu vähentämään myös henkilöstökulujaan noin 320 henkilötyövuoden verran. Yliopisto aloitti yhteistoimintaneuvottelut marraskuussa 2015.

Tilinpäätös alijäämäinen

Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen alijäämä oli 12 miljoonaa euroa (vuonna 2014 alijäämä oli 11 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan tuotot olivat 372 (389) miljoonaa euroa, josta 254 (266) miljoonaa euroa oli valtion budjettirahoitusta. Operatiivisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 385 (400) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 64 prosenttia ja tilakulut 17 prosenttia.

Sijoitustoiminnan ylijäämä oli 30 (39) miljoonaa euroa ja varainhankinnan ylijäämä 1 (5) miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston tilikauden nettoylijäämä oli siten 18 (33) miljoonaa euroa. Yliopiston taseen loppusumma kasvoi 1 101 miljoonasta eurosta 1 226 miljoonaan euroon.

Aalto-yliopistosta ja sen tytäryhtiöistä koostuvan Aalto-yliopistokonsernin ylijäämä oli 29 (36) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 1 485 (1 405) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan 21.3.2016.

Aalto-yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 (pdf)

 

Lisätiedot:

Marianna Bom, talousjohtaja
Aalto-yliopisto
puh. 050 575 3762

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Rosegbach. Photo: Daniel Viviroli.
Tiedotteet Julkaistu:

Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista kasvaa - vuoristot toimivat vesitorneina jopa neljännekselle alankoalueiden asukkaista

Uuden tutkimuksen mukaan 1,5 miljardia ihmistä saa tarvitsemansa veden vuoristoalueilta alkunsa saavista joista vuoteen 2050 mennessä. Vain kestävällä kehityksellä voidaan varmistaa vuoristoalueiden säilyminen maailman vesitorneina myös tulevaisuudessa.
Kuvituskuva, jossa nukkuu mustahiuksinen nainen kännykkä vierellään yöpöydällä
Tiedotteet Julkaistu:

Uniapnea uhkaa kansanterveyttä – opiskelijat kehittivät sovelluksen, joka tunnistaa sen oireita kotioloissa

Uniapnean diagnosointi on työlästä ja kallista, joten helppokäyttöinen menetelmä sen seulontaan ja pitkäaikaisseurantaan on erittäin tervetullut.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
Violetti- ja beigesävyinen kuvituskuva, jossa näkyy ihmisiä ja numeroita
Tiedotteet Julkaistu:

Kohti parempaa hoitoa ja ennusteita – tekoäly tuottaa dataa synteettisesti

Mahdollisuus tuottaa suuria määriä tutkimusaineistoa keinotekoisesti helpottaa merkittävästi esimerkiksi covid19-taudin tutkintaa.