Yhteinen kieli voi löytyä asiakasnäkökulmasta

Löytyykö yhteistä kieltä kun bisnes ja muotoilu kohtaavat?
group_designclub_fi.jpg

Muotoilijoiden osaamista tarvitaan entistä enemmän globaalissa kilpailuympäristössä, mutta yhteinen kieli muotoilijoiden ja bisnesihmisten välillä ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi toiminta tapahtuu nykyään kuluttajien ehdoilla. Näihin ajankohtaisiin teemoihin perehdyttiin Design Clubissa, Helsinki Design Weekin tapahtumassa, jossa alan asiantuntijat puhuivat muotoilun hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen antoi tiiviin katsauksen siihen, kuinka ajat ovat muuttuneet teollisesta massatuotannosta. Nyt on ymmärretty kuluttajien valta ja annettu enemmän tilaa käyttäjälähtöisyydelle. Savolainen mainitsee taksipalvelu Uberin hyvänä esimerkkinä tämän päivän bisnesfilosofiasta.

- Internetin tulo on myös muuttanut maailmaa merkittävästi, ja suurin muutos on vielä edessä. Luovan työn merkitys on kasvanut ja tulee kasvamaan, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen.

Uudenlaisia lähestymistapoja tarvitaan myös entistä enemmän, kun luonnonvarat ehtyvät tulevaisuudessa. Muotoilija Ilkka Suppasen mukaan muotoilijat ovatkin harjaantuneita katsomaan asioita eri näkökulmista ja hyviä ongelmanratkaisijoita.

Väri- ja materiaalisuunnittelun professori Jaana Beidler toi puolestaan esille, kuinka suunnittelijoiden avulla voi erottautua liiketoiminnassa menestyksekkäästi.

- Nike on luonut innovatiivisen yrityskulttuurin, jossa suunnittelijoille on annettu entistä enemmän valtaa. Johtotasolla on yhdistynyt sekä bisnesosaaminen että muotoilu. Puhutaan ”both-brain” johtamisesta, jossa bisnesihminen analysoi tuloksia ja suunnittelija hahmottaa tulevaisuutta, selventää Beidler.

Ovatko muotoilu ja bisnes sitten kuinka erillään toisistaan? Jukka Savolaisen näkemys on, että dialogia tulisi selvästi lisätä. Ilkka Suppasen mielestä yhteinen kieli on olemassa: se on arvon luomista asiakkaalle.

- Voittotavoitteiden sijaan tulisikin puhua visiosta, joka on selkeästi ymmärrettävä ja motivoi ihmisiä. Niken tapauksessa visiona oli saada ihmiset nauttimaan urheilusta ja se antoi kipinän työhön, kuvailee Jaana.

-Yhteisen kielen löytäminen on todella tärkeää. Se on myös yksi Aalto-yliopiston päätavoitteista; luoda dialogia bisneksen, taiteen ja teknologian välille, kiteyttää Jaana Beidler.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto University / a child trying out VR glasses / photo: Atte Leskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nuoret uudistavat kauppareissusi 5G-teknologialla

Lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden 5G-ratkaisuja testattiin A Bloc -kauppakeskuksessa syyskuussa.
Kuvassa professori Risto Sarvas, etualalla näkyy kaksi Otaniemen lukion opiskelijaa
Yhteistyö Julkaistu:

Tyttöjen päivä tekee lukiolaisista professoreita – puhuvat tasa-arvosta ja somesta

Aalto-yliopiston ja Otaniemen lukion tempaus päästää nuoret nostamaan esiin teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyviä asioita, joita he pitävät tärkeinä.
Kuva: Mostphotos
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi neu­ro­tie­teen kes­kit­ty­mä Hel­sin­ki Brain & Mind sai EAKR-ra­hoi­tuk­sen

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja HUS saivat Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) puoli miljoonaa euroa neurotieteen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän kehittämiseen.
Kauppakorkeakoulun alumni Noora Kinnunen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Noora Kinnunen

Kauppakorkeakoulun alumni Noora Kinnunen työllistyi jo opiskelujen aikana omalle alalle Aallon työpaikkaportaalin kautta. Hän kannustaa opiskelijoita hyödyntämään Aallon palveluja ja osallistumaan esimerkiksi lokakuun lopulla järjestettäviin Aalto Talent Expo -rekrytointimessuille.