Uutiset

Yhteinen kieli voi löytyä asiakasnäkökulmasta

Löytyykö yhteistä kieltä kun bisnes ja muotoilu kohtaavat?
group_designclub_fi.jpg

Muotoilijoiden osaamista tarvitaan entistä enemmän globaalissa kilpailuympäristössä, mutta yhteinen kieli muotoilijoiden ja bisnesihmisten välillä ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi toiminta tapahtuu nykyään kuluttajien ehdoilla. Näihin ajankohtaisiin teemoihin perehdyttiin Design Clubissa, Helsinki Design Weekin tapahtumassa, jossa alan asiantuntijat puhuivat muotoilun hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen antoi tiiviin katsauksen siihen, kuinka ajat ovat muuttuneet teollisesta massatuotannosta. Nyt on ymmärretty kuluttajien valta ja annettu enemmän tilaa käyttäjälähtöisyydelle. Savolainen mainitsee taksipalvelu Uberin hyvänä esimerkkinä tämän päivän bisnesfilosofiasta.

- Internetin tulo on myös muuttanut maailmaa merkittävästi, ja suurin muutos on vielä edessä. Luovan työn merkitys on kasvanut ja tulee kasvamaan, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen.

Uudenlaisia lähestymistapoja tarvitaan myös entistä enemmän, kun luonnonvarat ehtyvät tulevaisuudessa. Muotoilija Ilkka Suppasen mukaan muotoilijat ovatkin harjaantuneita katsomaan asioita eri näkökulmista ja hyviä ongelmanratkaisijoita.

Väri- ja materiaalisuunnittelun professori Jaana Beidler toi puolestaan esille, kuinka suunnittelijoiden avulla voi erottautua liiketoiminnassa menestyksekkäästi.

- Nike on luonut innovatiivisen yrityskulttuurin, jossa suunnittelijoille on annettu entistä enemmän valtaa. Johtotasolla on yhdistynyt sekä bisnesosaaminen että muotoilu. Puhutaan ”both-brain” johtamisesta, jossa bisnesihminen analysoi tuloksia ja suunnittelija hahmottaa tulevaisuutta, selventää Beidler.

Ovatko muotoilu ja bisnes sitten kuinka erillään toisistaan? Jukka Savolaisen näkemys on, että dialogia tulisi selvästi lisätä. Ilkka Suppasen mielestä yhteinen kieli on olemassa: se on arvon luomista asiakkaalle.

- Voittotavoitteiden sijaan tulisikin puhua visiosta, joka on selkeästi ymmärrettävä ja motivoi ihmisiä. Niken tapauksessa visiona oli saada ihmiset nauttimaan urheilusta ja se antoi kipinän työhön, kuvailee Jaana.

-Yhteisen kielen löytäminen on todella tärkeää. Se on myös yksi Aalto-yliopiston päätavoitteista; luoda dialogia bisneksen, taiteen ja teknologian välille, kiteyttää Jaana Beidler.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henri Salomaa
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Henri Salomaa

”Työelämässä on tärkeää halu oppia, sillä osaaminen ja ammattitaito kehittyvät suurilta osin vasta käytännössä”, kertoo alumnimme Henri Salomaa, joka työskentelee Deloittella tilintarkastuksen Traineena ja samanaikaisesti opiskelee viimeistä vuotta laskentatoimen maisteriohjelmassa.
Picture: Topias Dean / Sitra.
Yhteistyö Julkaistu:

Selvitys: Rakentava vuorovaikutus ratkaisee pelin etätiimeissä

Kun etätiimeissä ratkaistaan haastavia ja monimutkaisia ongelmia, korostuvat yksilön kyvyt sanoittaa ajatuksiaan ja luoda sanallista yhteyttä muiden ajatuksiin. Tasapuolisesti osallistuvat tiimit rakensivat toistensa välille liittymäpintoja pohtivien puheenvuorojen ja avointen kysymysten avulla.
CYBER_Aki-Pekka_Sinikoski010.jpg
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulun tutkijoita mukana nyt yhteensä viidessä tutkimuksen huippuyksikössä

Suomen Akatemia on valinnut yhteensä 11 uutta huippuyksikköä. Perustieteiden korkeakoulun tutkijat ovat mukana ottamassa selvää keinotekoisesti älykkäistä materiaaleista, matematiikan viimeisimpien edistysaskeleiden sovelluksista sekä ilmakehän molekyyliprosesseísta.
Opiskelijoita laboratoriossa
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteistyö tuottaa uraauurtavia kestävän kehityksen innovaatioita

Aalto-yliopisto ja ABB kehittävät yhdessä maailmanluokan teknologioita, kun merenkulussa siirrytään sähköisiin, autonomisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin. Yhteistyö on tiivistä myös sähkökäyttöjen digitaalisten kaksosten sekä sähköverkon 5G-ratkaisujen parissa. Taustalla on energiamurroksen vauhdittama sähköistyminen.