Uutiset

Wannabe-toimitusjohtajasta tulikin jäärä huippututkija

Meritekniikan professori Jani Romanoff on päässyt pitkälle muita auttamalla, ideoihinsa uskomalla ja mahdottomalla tiedonjanolla.

Professori Jani Romanoff, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin meriteknisiä, eli pääasiassa kelluvia, rakenteita. Olen keskittynyt laivoihin, mutta kelluvat rakenteet voivat olla myös offshore-tuotantotasanteita.

Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää, miten rakenteista saadaan turvallisia ja kestäviä. Meri ympäristönä on aika raju: törmäykset toisiin laivoihin ja vaikka siltoihin voivat olla kovia, ja siellä on tuulta, jäätä sekä valtavia aaltoja, joka sopivasti osuessaan voi katkaista isonkin laivan rungon. Laboratoriossa olosuhteiden toistaminen täysmittakaavassa on mahdotonta, joten meidän pitää pystyä laskemaan ja mallintamaan insinöörityökaluilla.

Miten päädyit tutkijaksi?

Näin nuorena dokumentin risteilylaivan rakentamisesta. Siinä oli jotain maagista: miten glitteriä täynnä oleva ja samalla teknisesti vaativa juttu voidaan tehdä tiukassa aikataulussa ja vielä niin, että viivan alle jää rahaakin.

Aloin siis opiskella meritekniikkaa. Alan taloudellinen puolikin vetosi, ja näin itseni isona toimitusjohtajana, mutta tekniikan vaativuus alkoi kiehtoa yhä enemmän. Diplomityövaiheessa huomasin, että minulla on valtava tiedonjano, ja raha jäi kakkoseksi.  Eikä tiedonjano ole sammunut vieläkään.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Yksi oli, kun tohtorikoulutettavani kutsuttiin keskellä väitöskirjaprosessia MIT:hin pitämään kutsuluentoa. Ja on aina hienoa, kun joku valmistuu ja pääsee urallaan eteenpäin. Olen usein sanonut, että jos tällä uralla haluaa edetä, viisainta on auttaa muita – oma homma tulee hoidettua samalla.

Isompi juttu on se, että olemme yhdessä kollegani Heikki Remeksen kanssa onnistuneet lyömään monta kärpästä yhdellä iskulla ja luomaan toimivan ekosysteemin: uramme ovat edenneet, ryhmämme on julkaissut kovatasoisissa lehdissä ja jatko-opiskelijamme valmistuneet tavoite-ajassa ja päässeet hyviin työpaikkoihin heti valmistumisen jälkeen.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Hyvä tutkija on utelias ja vähän jäärä. Kun kaikki muut kääntyvät, pitää pystyä itse menemään seinän läpi – vain silloin sen uuden asian voi oikeasti löytää.

Pitää olla kriittinen ja samalla avoin, sekä uusille ideoille, että muiden työlle. Tieteessä ja tekniikassakin pitää olla luova, ettei päädy vain tekemään sitä, mitä muutkin tekevät.

Tutkijan työ on myös yhä kokonaisvaltaisempaa. Tutkijankammiossa puurtaminen on historiaa: hyvät kommunikointitaidot ovat tärkeitä ja projektiosaamista tarvitaan, koska hankkeilla on yhä useammin selkeä alku ja loppu.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Jatkamme varmasti niitä asioita, joita olemme tähänkin asti tehneet hyvin tuloksin. Olen kuitenkin niin päämäärätietoinen, että minulla pitää olla isompi unelma, jota kohti mennä. Todennäköisesti se liittyy rakenteiden tehokkaaseen analyysiin laskennallisesti. Kun tavoite on vesiselvä, pitää enää selvittää askeleet, joilla sinne päästään.

Jani Romanoff ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 12. lokakuuta. Tervetuloa!

Katso ohjelma täältä

Kuva: Anni Hanén

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nainen ja mies katsovat ylöspäin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä

Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.
Kolme opiskelijaa ryhmätyön äärellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun lähestymistapa kestävään kehitykseen kauppatieteiden koulutuksessa on ainutlaatuinen Euroopassa

Meillä on yli 30 vuoden kokemus kestävän kehityksen aiheisiin liittyvästä tutkimuksesta, joten voimme nojautua opetuksessa huipputason tutkimukseen, sanoo dekaani Timo Korkeamäki.
Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.