Visioiden kampus on vihreä keidas

Palkitun maisema-arkkitehtuuritoimiston tekemä vihersuunnitelma toisi Otaniemeen sekä lisää luontoa että asuntoja.
Conceptual drawing of a possible residential area in the Kivimies block. Illustration: SLA.

Urbaaniutta, uusia koteja 7 000 ihmiselle, lisää palveluja, liikuntapaikkoja ja leikkipuistoja, mutta samalla myös lisää vehreyttä, lisää kaupunkiviljelmiä ja lisää luontoa. Tätä kaikkea lupaa tanskalaisen SLA-maisema-arkkitehtitoimiston Bjørn Ginmanin ja Laura Myllyluoman tekemä kokonaissuunnitelma Otaniemen alueelle.

”Espoon kaupungin asettaman asukastavoitteen ja vihreyden yhdistäminen on mahdollista. Vehreyttä voi tuoda rakennusten ja kulkuväylien lomaan monella tapaa”, Ginman vakuuttaa.

SLA on erikoistunut kestävän kehityksen mukaiseen ympäristösuunnitteluun. Se valittiin työhön viidentoista kansainvälisen toimiston joukosta ja on yksi tunnetuimpia maisema-arkkitehtuurin toimistoja maailmassa. Vuonna 2016 SLA voitti pohjoismaisen Nordic Built Cities Challenge -arkkitehtuurikilpailun.

SLA:n suunnitelmassa rungon muodostavat lähes luonnontilaiset rannat sekä kolme viheraluetta, jotka halkovat urbaania ympäristöä. Kehittämisen painopiste on etelässä. Rakennusten ja luonnon muokkaamisen määrä vähenee asteittain pohjoiseen ja itään mentäessä. Viheralueille on sommiteltu myös liikuntapaikkoja.

Tarkoitus on siis luoda Otaniemeen lisää urbaaneja alueita ja samalla muodostaa hajallaan olevista viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Aalto-yliopiston vararehtorin Antti Ahlavan mukaan suunnitelmassa nousevat esiin yliopiston strategiset painopisteet: kestävä kehitys, käyttäjälähtöisyys sekä kampuksen kehittäminen yliopiston kokeilulaboratoriona.

”Kestävä kehitys ei liity pelkkään talotekniikkaan, eikä käyttäjälähtöisyys ole vain viihtyisiä sisätiloja. Molempia voi toteuttaa myös ympäristösuunnittelussa ja ulkotiloissa. Samoin SLA:n ajatus asukkaita ja käyttäjiä osallistavista ympäristöpajoista sopii meille”, hän toteaa.

Soveltaen pala kerrallaan

Otaniemen aluetta pohditaan nyt ensimmäisen kerran maisema-arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena.

Ginmanin mukaan aiempi suunnittelemattomuus näkyy. Nyt Otaniemessä on paljon joutomaata ja asfaltoituja pysäköintialueita. Rakennukset on ripoteltu hajanaisesti sinne tänne.

Tilannetta ei ole tarkoitus muuttaa kertarysäyksellä, eikä SLA:n suunnitelmaa toteuteta välttämättä sellaisenaan. Visiotyö on pohja tulevaa alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Todennäköistä on, että suunnitelmaa muokataan ja toteutetaan pala kerrallaan.

Ahlava kehuu, miten työssä on eri mittakaavan ideoita ja ehdotuksia, joista voi poimia sopivia käytäntöön. Suunnitelmassa on suuria linjoja rakentamisen sijoittumisesta. Toisaalta siinä on myös yksityiskohtaisia ideoita vaikkapa maanpäällysteistä. Erään ehdotuksen mukaan purkutiiliä voisi käyttää katukivinä.

Suunnitelman on myös tarkoitus elää. Tulevaisuudessa elämäntapa ja tarpeet voivat olla hyvin erilaisia kuin nyt.

”Jos esimerkiksi yksityisautoilun merkitys vähenee, voi pysäköintialueiden paikalle tehdä jotain muuta, vaikkapa leikkikentän”, Myllyluoma huomauttaa.

Vahvuudet esiin

SLA halusi painottaa Otaniemen jo olemassa olevia vahvuuksia. Näitä ovat rikas biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus, rakennushistoriallisesti merkittävä ympäristö sekä yhteisön monitieteisyys ja monikulttuurisuus.

”Maisema-arkkitehtuurin avulla voi luoda viihtyisiä ulkotiloja, jotka houkuttelevat ihmisiä ulos. Tutkitustikin tällaisissa ympäristöissä ihmiset ovat enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Silloin sattuu yllättäviä kohtaamisia. Otaniemessä on väkeä useista eri maista ja useilta eri aloilta. Toivomme, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaisivat, ja syntyisi jotain uutta ja innovatiivista”, Myllyluoma sanoo.

SLA:n visioissa Otaniemi on walkable eli käveltävä kaupunki. Joka paikkaan pääsee helposti jalkaisin lukuisia kävelyreittejä pitkin. Samoin pyöräteitä on suunnitelmassa enemmän kuin nyt.

Yksityisautoilun merkitystä alueella on tarkoitus vähentää nykyisestä. Ulos yhdessä tekemään houkuttavat myös asukkaiden yhteiset kaupunkiviljelmät. Havainnekuvissa vilahtelevat hedelmäpuut ja kasvimaat.

Ei vain estetiikkaa

Maisema-arkkitehtuurissa on SLA:n mukaan viime vuosien ajan ollut käynnissä melkoinen myllerrys. Kun takavuosina maisema-arkkitehtien päätyö oli suunnitella esteettisiä ja viihtyisiä ympäristöjä, nyt suunnittelijat puntaroivat suuren mittaluokan ongelmia. Maisema-arkkitehtuurin avulla voi ratkoa muun muassa ilmastonmuutoksen tai liikenteen ja kaupungistumisen aiheuttamia ongelmia.

”Näyttää siltä, että ilmastonmuutos lisää Pohjolassa sateita merkittävästi. Maisemasuunnittelulla voi ohjailla lisääntyviä hulevesiä. Voi esimerkiksi rakentaa tekolammen sinne, minne vesi luonnollisesti kerääntyy. Kasvillisuuden avulla voi puuttua meluun ja ilmansaasteisiin”, Ginman selittää.

Otaniemen suunnitelmassa on hulevesien ohjailuun tarkoitettuja vesiaiheita sekä muun muassa ilman laatua parantavia viherkattoja.

Ympäristö ja talous rinnan

Ginman ja Myllyluoma toivovat, että Otaniemestä kehkeytyisi alue, jonne saapuisi väkeä muualtakin viettämään aikaa.

”Maailman mitassa tämä on aivan ainutlaatuinen kampus. Tällaista luontoa ja rakennushistoriaa ei ole missään muualla. Toivon, että osaisitte arvostaa tätä. Kun metsä hakataan kerran pois, sitä ei saa koskaan takaisin”, Ginman sanoo.

Viihtyisyydellä ja luontoarvoilla on myös taloudellista merkitystä. Kun alue on houkutteleva, ovat ihmiset valmiita maksamaan asunnoista enemmän. Miellyttävä ympäristö houkuttelee myös uusia yrityksiä.

”Näin on käynyt aiemmin suunnittelemissamme kohteissa”, Myllyluoma kertoo.

Aika näyttää, miten SLA:n suunnitelmien käy. Yliopisto pohtii Otaniemen kehittämistä yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki hahmottelevat parhaillaan osayleiskaavan tasoista kaavarunkoa Otaniemeen.

”Meillä on käynnissä lukuisia pienempiä projekteja koko ajan. Ensimmäisenä suunnitelmaa voisi soveltaa esimerkiksi Otaniementien varrella Oppimiskeskukselta vanhalle ostoskeskukselle”, Ahlava arvioi.

Teksti: Anu Vallinkoski. Kuva: SLA.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

Lisää tästä aiheesta

Gerfried Stocker. Photo: Pinja Väljä
Aalto Magazine Julkaistu:

Muutoksentekoon tarvitaan luovuutta

Gerfried Stocker luotsaa maailman johtavaa taide- ja teknologiajärjestö Ars Electronicaa Itävallan Linzissä. Hänet vihittiin Aalto-yliopiston taiteen kunniatohtoriksi kesäkuun 13. päivän promootiojuhlassa.
Maria Makarow. Photo: Heli Sorjonen
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

"Aalto on lunastanut lupauksensa ennätysajassa"

Biokeskus Suomen johtaja Marja Makarow vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi Dipolissa järjestetyssä tohtoripromootiossa 14. kesäkuuta 2019. Tieteen kentän monitaitaja patistaa suomalaisyliopistoja kestäviin kansainvälisiin kumppanuuksiin.
Tutkimusjohtaja Jukka Tuomi. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jukka Tuomi oli 3d-osaamisen edelläkävijä

Tutkimusjohtaja Jukka Tuomi kuoli 11. huhtikuuta 2019 nopeasti edenneen sairauden murtamana. Hän oli yksi maailman johtavista 3d-tulostamisen asiantuntijoista. Julkaisemme hänen muistokseen haastattelun, joka ilmestyi Arjen valintoja -palstalla Aalto University Magazinen numerossa 20. Palstalla asiantuntija kertoo tutkimusalaansa liittyvistä henkilökohtaisista valinnoista.
Karla Nieminen. Kuva: Veera Konsti.
Aalto Magazine Julkaistu:

Itseoppinut ihmissuhdetaitaja

Karla Nieminen opettaa kursseillaan ihmissuhdetaitoja ja verkostoitumista. Hän on testannut omat oppinsa myös käytännössä, sillä on ollut omien sanojensa mukaan niissä ”niin huono”.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu