Uutiset

Virtuaalitodellisuus on vihdoin täällä

Kaikki eivät virtuaalitodellisuudesta välitä, mutta monet uskovat sen pian olevan vakiintunut osa arkeamme – ja viihdettä.
Professori Aleksi Bardy. Kuvitus: Annukka Mäkijärvi.

Aalto-yliopistossa virtuaalitodellisuutta (VR) tutkitaan monen eri tieteenalan parissa, ja siitä innostuneita löytyy laajasti laitosrajoista riippumatta. Tutkimuksen ja opetuksen kohteina ovat muun muassa virtuaaliset auditorioympäristöt ja VR-soittimet, VR-kokousratkaisut, avoimen lähdekoodin 3D-kartat ja 360°-VR-lyhytelokuvat. 

Elokuva- ja televisiotuotannon professori Aleksi Bardy aikoo tuoda VR:stä innostuneet tahot lähemmäs toisiaan uudessa Aalto Studios -mediakeskuksessa, joka on yksi yliopiston kärkihankkeista. Bardy on vuonna 2016 perustetun keskuksen akateeminen johtaja.

”Meillä on käynnissä monipuolisesti erilaisia VR-hankkeita: opetusta, tutkimusta ja taiteellisia projekteja”, Bardy kertoo. ”VR ei kuitenkaan ole vakiintunut ala, ja siksi projektit ovat varsin hajallaan ympäri yliopistoa.”

Mediakeskus Lumeen ja Media Factoryn yhdistymisestä syntynyt keskus elää jännittäviä aikoja: sen strategia ja tilat uusitaan perusteellisesti. Keskuksella on monia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten tukea kaikkia Aallon VR-projekteja ja tuoda lukuisat projektitiimit lähemmäs toisiaan.

Kokeiluja, erehdyksiä ja oivalluksia

Nykyisin virtuaalitodellisuudella viitataan useimmiten virtuaalilaseihin, joihin voidaan kiinnittää puhelin korvaamaan näyttöruudut. VR-sovellukseen taas törmää todennäköisemmin tiedekeskuksessa kuin elokuvateatterissa. Mutta on muistettava, että käsitettä nykytila ei oikeastaan voi edes liittää virtuaalitodellisuuteen. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti.

Aleksi Bardy arvioi kuluttajaystävällisten VR-sovellusten olevan lähiaikoina arkea peleissä, infoviihteessä, virtuaalimatkailussa ja erilaisten tilojen tutkimisessa.

”Kaikilla näillä aloilla on jo olemassa lupaavia sovelluksia, ja VR voi rikkoa niissä rajoja rajustikin”, Bardy huomauttaa.

Tällä hetkellä kaikkein edistyneimmät sovellukset löytyvät pelien, myynnin ja tuotekehityksen parista. Esimerkiksi uudisrakentamisessa ostajat voivat VR-lasien avulla astua sisään uuteen kotiinsa jo ennen sen rakentamista, ja tuotekehityksessä VR-prototyyppien valmistaminen voi säästää paljon yritysten aikaa ja resursseja.

Bardy ennakoi, että erityisesti pelialalla vain taivas on kattona keksinnöille. VR tarjoaa immersiivisen eli kokonaisvaltaisen ja vuorovaikutteisen kokemuksen, jossa kaikki ulkopuoliset ärsykkeet jäävät pois. VR voi olla 360°-näkökenttä, tuoksuja, tunne jonkin koskettamisesta virtuaalisesti tai todennäköisesti kaikkia näitä ja enemmänkin.

Aalto-yliopistolle VR merkitsee ennen kaikkea kokeiluja, erehdyksiä ja oivalluksia. Sellaista ei voi opettaa, mitä ei vielä tiedetä, mutta yhdessä voi oppia ja kehittää uutta.

”Uusilla, vasta muovautumassa olevilla aloilla ja teknologisissa läpimurroissa, kuten virtuaalitodellisuudessa, opetus tarkoittaa sitä, että opettajat ja opiskelijat tutkivat ja löytävät asioita yhdessä. Osa asioista, joihin uskomme tänään, joutaa jo huomenna romukoppaan, ja hyvä niin”, Bardy toteaa.

Ääni, väri, 3D, VR

Virtuaalitodellisuudesta kiinnostuneet saattavat pian löytää sovelluksia Bardyn omalta alalta, televisiosta ja elokuvista. VR:n avulla tarinankertoja voisi ympäröidä katsojan virtuaalimaailmalla. Kenties voimme pian kulkea virtuaalisesti oman lempiohjelmamme tv-lavasteissa tai seistä sankarin vieressä menestyselokuvassa nauttien 360°-näkymistä.

Vaikka Bardy on kaikin puolin innostunut virtuaalitodellisuudesta, hän arvelee, ettei elokuva-alalla ole vielä löydetty voittoisaa VR-konseptia.

”Tulevaisuudessa VR-elokuvat ovat perinteisiä elokuvia immersiivisempiä, ja niiden kerronta rakentuu jonnekin teatterin ja elokuvan välimaastoon. Tästä huolimatta – ja riippumatta siitä, mihin teknologia meidät vie – ihmiset tulevat jatkossakin katsomaan myös mykkäelokuvia, mustavalkoisia sekä värillisiä 2D-elokuvia”, Bardy painottaa.

”VR on alallamme yhä prototyyppiasteella. Mitä siitä myöhemmin kehkeytyy, on vielä avoin kysymys. Todennäköisesti se vakiinnuttaa paikkansa elokuva- ja televisiomaailmassa tehosteena – aivan kuten ääni, väri tai 3D”, Bardy arvioi.

Hän muistuttaa, että vuorovaikutteinen tarinankerronta on ollut mahdollista pitkään, mutta yleisöt eivät ole sitä halunneet.

”Kertojan diktatuuriin perustuva narratiivi on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Elokuvateatterin formaattikin on suoraa jatkoa antiikin amfiteattereille. Mikään tähänastinen teknologia ei ole sitä murtanut, ja tuskin tulee murtamaan. Tarinoiden kokeminen perustuu heittäytymiseen, hyvin suunniteltuun kertomukseen, regressioon!” 

VR sulkee ulkomaailman pois

Yksi esimerkki Aalto-yliopiston viimeaikaisesta toiminnasta virtuaalitodellisuuden alalla on elokuussa 2016 järjestetty työpaja. Elokuvantekijöiden avoin yhteisö Euphoria Borealis ry järjesti elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella VR-työpajan yhteistyössä Aallon Tanja Bastamowin, Synes Elischkan ja Victor Pardinhon kanssa. Osallistujat saivat kokeilla käytännössä, millaista on kehittää, kirjoittaa, kuvata ja editoida 360°-VR-lyhytelokuvia. Valmiiden lyhytelokuvien yleisönäytös oli Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla Helsingissä.

”Meillä on paljon kiinnostavia kokeiluja käynnissä”, Bardy sanoo. ”Vaikka suurin osa opiskelijoistamme ei olekaan aktiivisesti virtuaalitodellisuuden parissa, niin ne, jotka ovat, eivät kysele vaan tekevät.”

”Uskon, että elokuvissa ja televisiossa VR:n suurin merkitys on täysin immersiivisen kokemuksen laajeneminen elokuvateattereiden ulkopuolelle. Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden sulkea ulkomaailma kokonaan pois. Johtaako se eristäytymiseen vai siihen, että kaoottisesta maailmasta saa mukavasti taukoa – vai molempiin – jää nähtäväksi.”  

Aalto Studios tuo yhteen media-alan toimijoita Aalto-yliopistosta ja sen ulkopuolelta. Keskus mahdollistaa pitkälle viedyt taiteelliset ja tekniset tuotannot tarjoamalla tuotantopalveluja ja tutkimusta median saralla, esimerkiksi virtuaalitodellisuudessa, televisiossa, peleissä, akustiikassa, näyttämötaiteessa – ja näiden yhdistelmissä.

Professori Aleksi Bardy on elokuvatuottaja ja -käsikirjoittaja, joka on tunnettu muun muassa käsikirjoituksistaan elokuviin Levottomat (2000) ja Leijonasydän (2013).
Bardy nimitettiin elokuva- ja tv-tuotannon professoriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun vuonna 2013. Hänen vastuullaan on elokuva- ja televisiotuotannon opetus maisteriohjelmassa.
Bardy johtaa tutkimusryhmää nimeltä Menestys ja on akateeminen johtaja uudessa Aalto Studios -keskuksessa, jonka operatiivinen johtaja on Marcus Korhonen.
Akateemisen työnsä ohella Bardy on aktiivinen tuotantoyhtiö Helsinki-filmissä, useimmiten executive-tuottajan roolissa, toisinaan myös käsikirjoittajana. Tuotantoyhtiön suurin hanke tällä hetkellä on helmikuussa 2017 ensi-iltansa saava Tom of Finland -elokuva.

Artikkeli on alun perin julkaistu englanniksi Aalto University Magazinen numerossa 18 (issuu.com).

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Emma Kemppainen Aallon kampuksella
Opinnot Julkaistu:

Emma Kemppinen: Puolijohdeteollisuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia sekä teollisuudessa että akateemisella puolella

Emma pääsi kesätöihin tutkimusryhmään puolijohdeteollisuuden yritysten lahjoitusten ansiosta. Kesätyöpaikka vahvisti hänen kiinnostustaan alaa kohtaan.
kuva juoksijoista joilla koira mukana rantaraitilla
Kampus, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Vielä ehdit ilmoittautua Aalto Walk & Run -liikuntatapahtumaan 21.9.2024

Tule mukaan koko Aalto-yhteisön ilmaiseen liikuntatapahtumaan. Tänä vuonna uutuutena viiden kilometrin kävely Aalto Walk!
Biz opiskelijat
Opinnot Julkaistu:

Opiskelijamme jalkautuvat lukioihin kertomaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta

Myös lukuvuonna 2024–2025 lukiolaiset saavat kuulla, millaista kauppatieteiden opiskelu ja opiskelijaelämä Otaniemessä ovat – ja miten hyvät eväät työelämään Aallon Kauppiksesta saa.
Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.