BATCircle-konsortio (ulkoinen linkki)
Aalto-yliopiston johtaman BATCircle-konsortion päätavoite on synnyttää lisäarvoa akkumetalleja ja -kemikaaleja tuottaville aloille sekä niiden kiertotalouteen.
BATCircle2.0:n menestys vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjun huipulla
Aalto-yliopiston johtaman tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena syntyi vaikuttavia tutkimustuloksia, jotka vauhdittivat litiumioniakkumetallien ja -materiaalien louhintaan, jalostukseen ja kierrätykseen liittyvää teknologista kehitystä.
Business Finlandin Smart Mobility and Batteries from Finland -ohjelman kärkihanke BATCircle2.0 päättyi onnistuneesti elokuun 2024 lopussa. Kolmen vuoden aikana hanke johti huomattavan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteutumiseen yrityksissä ja korkeakouluissa ja sen tuloksena tuotettiin myös merkittävä määrän tutkimusjulkaisuja; yli 80 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, yli 25 konferenssiesitystä, yli 45 opinnäytetyötä (väitöskirjaa, diplomi- ja kandidaattityötä) ja yli 30 julkista raporttia.
Vuonna 2021 Business Finland myönsi 10,8 miljoonaa euroa osana lähes 20 miljoonan euron kokonaisrahoitusbudjettia BATCircle2.0:lle. Tämä kolmivuotinen hanke oli jatkoa ensimmäiselle suurelle kansalliselle akkututkimusekosysteemille, BATCircle-projektille (2019–2021). Hankkeessa yhdistyi 15 suomalaisen yrityksen ja kuuden tutkimusorganisaation tutkimustarpeet sekä raaka-aine- ja prosessointiosaamisen vahvuusalueet. Lisäksi kansainvälinen asiantuntijaryhmä laajensi vaikuttavuutta eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tutkimusekosysteemiä johti Aalto-yliopisto ja tämän nykyään kansainvälisestikin arvostetun tutkimuksen menestys rakentuu hyvän tiedonvaihdon, yhteistyön ja viestinnän periaatteille.
”Akkumateriaalien kehittäminen, kierrätys sekä raaka-aineiden louhinta, jalostus ja käsittely ovat kaikki ratkaisevia sähköistymiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Parantamalle sekä tieteellistä tietopohjaa että teknistä osaamista, voidaan tutkimus- ja kehitystyön avulla mahdollistaa innovatiivisten uusien ratkaisujen syntyminen”, sanoo BATCircle2.0 -hankkeen projektipäällikkö Sipi Seisko.
BATCircle2.0:n tutkimusta tehtiin sekä avoimena tutkimuksena yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, että yritysten t&k-projekteissa. Yhteisenä tavoitteena oli luoda uutta tietoa ja innovaatioita alan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistamiseksi.
Hankkeen aikana myös kansainvälistä yhteistyötä vahvistettiin useilla haetuilla ja myönnetyillä Horisontti Eurooppa ‐ohjelman hankkeilla, kuten ENiCoN-, Helios- ja RESPECT-hankkeilla. Kansainvälinen tutkimustoiminta on edelleen vahvistanut yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja siten tukenut Suomen kansallista akkustrategiaa 2025[1] ja Suomen kilpailukykyä koko akkusektorilla. Suomi luokiteltiinkin Bloombergin toimesta[2] yhdeksi maailman johtavista maista litiumioniakkujen arvoketjussa.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää luoda Euroopan laajuinen akkuteollisuus, joka hyödyntää litiumioniakkujen valtavaa liiketoimintapotentiaalia koko arvoketjussa kaivostoiminnasta kierrätykseen. Eurooppa on tällä hetkellä laajalti riippuvainen sekä raaka-aineiden että akkukennojen tuonnista EU:n ulkopuolelta, korostaen EU:n raaka-aineomavaraisuuspyrkimysten merkitystä arvoketjussa. Myös vuonna 2023 hyväksytty EU:n akkuasetus[3] vaikuttaa osaltaan näihin omavaraisuustavoitteisiin. ”Viimeaikaisesta hidastumisesta huolimatta Euroopan akkualan tulevaisuus näyttää edelleen lupaavalta”, sanoo johtava asiantuntija Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä.
”Olemme jo nähneet, että Suomen akkumetalliekosysteemi edistää eurooppalaisen akkuarvoketjun kasvua kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjussa”, sanoo BATCircle2.0:n päätutkija ja Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun professori Mari Lundström.
Konsortio tuotti laajasti tutkimustuloksia, joilla voidaan tehostaa litiumioniakkujen raaka-aineiden jalostusprosesseja ja kierrätystä. Hankkeessa parannettiin myös akkumateriaalien tuotantoprosesseja ja kehitettiin uusien akkuaktiivimateriaalien ominaisuuksia. Lisäksi hanke tuotti tuloksia, joilla tuettiin akkumineraaliesiintymien etsintää Suomessa ja selvitettiin mahdollisuuksia näiden esiintymien kestävämpään hyödyntämiseen.
Aalto-yliopistosta BATCircle2.0 hankkeen tutkimuksen toteutuksessa oli mukana kuusi tutkimusryhmää (Hydrometallurgia ja korroosio, Mineraalien prosessointi ja kierrätys, Metallurgia, Metallurgisten prosessien termodynamiikka ja mallinnus, Sähkökemiallinen energian muuntaminen ja varastointi sekä Teknillinen geologia).
”Voimme havaita metallurgisen alan korkean koulutuksen ja pitkän historian tukevan Suomen kilpailukykyä akkuraaka-aineissa, akkumateriaaleissa ja kierrätyksessä”, Lundström sanoo. BATCircle2.0 -tutkimusekosysteemin osallistujat pyrkivät jatkamaan kunnianhimoista tutkimus- ja kehitystyötä myös jatkossa ja edistämään Suomen asemaa maailman johtavana maana litiumioniakkujen toimitusketjussa.
BATCircle2.0-konsortion kumppanit:
- Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto
- Geologian tutkimuskeskus (GTK), Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Boliden Harjavalta Oy, Suomen Malmijalostus Oy, Fortum Battery Recycling Oy, Metso Finland Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Terrafame Oy, Umicore Battery Materials Finland Oy, AkkuSer Oy, BroadBit Batteries Oy, Grafintec Oy, FinnCobalt Oy, Keliber Technology Oy, Latitude 66 Cobalt Oy, Mawson Oy, X-Ray Mineral Services Finland Oy
Lisätietoa aiheesta:
Kansallinen akkustrategia 2025
Viitteet:
[2] https://www.bestmag.co.uk/canada-overtakes-china-in-global-lithium-ion-battery-ranking/
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Nordea mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Premium Partner -ohjelmaan
Nordea on liittynyt Premium Partner -ohjelmaan vuoden 2026 alusta.