Uutiset

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää koko maailman ruokkimisesta

Ruoan hinta on noussut nopeasti suuressa osassa maailmaa viimeisten kahden vuoden aikana, ja sillä on jo ollut niin taloudellisia kuin poliittisiakin seurauksia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa ruoantuotantoon yhä pahempia häiriöitä. Miten siis voimme muuttaa ruokajärjestelmäämme niin, että pystymme paitsi hillitsemään tulevia kriisejä, myös vähentämään ruoantuotannon eriarvoisuutta? Kokosimme päätöksentekijöiden avuksi tiiviin tietopaketin alan asiantuntijoilta.
Kasvihuoneen kastelujärjestelmä
Aallossa on kehitetty täysin tiivis puinen kasvihuone, joka mahdollistaa tehokkaan kerrosviljelyn. Pisaraverhojärjestelmä pitää yllä haluttua ilmankosteutta kasvatustilan sisällä sekä jäähdyttää kasvatustilaa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

1. Ruokajärjestelmät ovat monimutkaisia, ja yhdenkin osan muuttamisella voi olla odottamattomia seurauksia

Maailmanlaajuinen elintarviketuotanto on useiden toisiinsa liittyvien järjestelmien monimutkainen kokonaisuus, ja tämä eri osien kytkeytyneisyys on otettava huomioon myös poliittisissa päätöksissä. Monissa maissa on esimerkiksi kannustettu biopolttoaineiden tuotantoon riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista. Tämä on kuitenkin johtanut ruoantuotantoon käytettävän peltopinta-alan vähenemiseen, mikä taas on osaltaan nostanut elintarvikkeiden hintoja ja vaarantanut elintarviketurvaa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita runsaita satoja tuottavien viljelykasvilajikkeiden suosiminen tuotannon lisäämiseksi. Se on johtanut viljelykasvien monimuotoisuuden häviämiseen, ja tehnyt niistä alttiimpia erilaisille tuholaisille ja taudeille. Tämänkaltaisten monimutkaisten yhteyksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää, kun tarkastellaan ruoantuotantojärjestelmien herkkää tasapainoa ja sen yhteyttä ilmastonmuutoksen. Monissa maissa, kuten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, yksi päättäjien tehokkaimmista keinoista vaikuttaa tasapainon säilymiseen olisi kannustaa ihmisiä muutokseen kohti vähemmän eläinperäisiä ruoka-aineita sisältävää ruokavaliota.

2. Ruokajärjestelmät aiheuttavat kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä

Ruoantuotannon kestävyyttä on pakko parantaa, sillä elintarviketuotannon järjestelmät vaikuttavat maapalloon enemmän kuin mikään muu ihmisen toiminta, muistuttaa Aalto-yliopiston tutkija Vilma Sandström. Ruoantuotanto kattaa lähes puolet maapallon asuinkelpoisesta maasta, ja se on vastuussa jopa 70 prosentista makeanveden käytöstä sekä lähes 60 prosentista maailmanlaajuisesta luontokadosta. Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus, kuljetus ja jätehuolto aiheuttavat yhdessä kolmanneksen koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Metsien raivaus maatalousmaaksi on yksi suurimmista ruokajärjestelmän päästölähteistä, erityisesti kehittyvissä maissa, tutkija Mika Jalava kertoo.

3. Ilman kurssin kääntämistä ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman elintarviketuotannosta

Maanviljely edellyttää oikeanlaisia ilmasto-olosuhteita, joissa lämpötila, kuivuus ja sademäärät pysyvät eri viljelylajeille ominaisten, turvallisten rajojen puitteissa. Jos emme pikaisesti onnistu vähentämään hiilidioksidipäästöjä, vuoteen 2090 mennessä noin kolmannes nykyisestä viljelymaasta päätyy näiden turvallisten ilmasto-olosuhteiden ulkopuolelle. Tätäkin pahempi uhka on lisäksi se, että suurin osa viljelymaan kadosta tapahtuu alueilla, joilla väestönkasvu on suurinta ja jotka heikoiten kykenevät vastaamaan ruoantuotannon häiriöihin – pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. On siis elintärkeää paitsi lisätä ruoantuotannon varmuutta, myös onnistua päästöjen vähentämisessä.

4. On keinoja lisätä ruoan riittävyyttä ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi

Vilma Sandströmin johtaman tuoreen tutkimuksen mukaan muutokset kala- ja eläintuotannossa vapauttaisivat tarpeeksi ruokaa jopa miljardille ihmiselle. Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään rehuna tuotantoeläimille. Jos tämä korvattaisiin maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirroilla, esimerkiksi viljelykasvien tähteillä, kuten sitrushedelmien prosessoinnissa syntyvillä jätteillä, kalanviljelyn ja karjankasvatuksen sivutuotteilla tai vaikkapa sokerijuurikkaan naateilla, ihmisille kelpaavan ruoan määrä kasvaisi maailmanlaajuisesti 13–15 prosenttia. Se riittäisi noin miljardin ihmisen ruokkimiseen.

Lisäksi samankaltainen parannus voitaisiin saavuttaa hävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa. Professori Matti Kummun johtama tutkimus vuodelta 2012 osoitti, että noin neljännes ruoantuotannosta päätyy hävikkiin sadonkorjuun, prosessoinnin ja jakelun aikana. Tämän hävikkiin päätyvän ruoan tuottaminen aiheuttaa kuitenkin kasvihuonekaasupäästöjä, joten hävikin vähentäminen pienentäisi päästöjä jokaista kulutettua ruokakaloria kohti. Yhdessä nämä tekijät, eli hävikin vähentäminen, ruoan tehokkaampi tuottaminen ja ruokailutottumusten muuttaminen ruokkisivat enemmän ihmisiä ja estäisivät samalla ilmaston lämpenemisen 0,5 celsiusasteella seuraavan vuosisadan aikana.

5. Planeettamme pystyy tuottamaan ruokaa 10 miljardille ihmiselle

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että resurssien huolellisella hallinnalla ja tehokkaalla, mahdollisimman vähän hävikkiä aiheuttavalla ketjulla maataloudesta aina kuluttajaan asti ruokaa riittäisi 10 miljardille ihmiselle. Tutkijoiden analyysi jopa osoittaa, että tämä voitaisiin saavuttaa samaan aikaan, kun lannoitteiden käyttöä sekä vedenottoa kasteluun vähennetään ja luontokato pysäytetään. Tähän pääseminen edellyttää kuitenkin muutoksia useisiin eri tekijöihin. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suurimmat hyödyt saataisiin siirtymällä ruokavaliossa ympäristöä vähemmän kuormittaviin elintarvikkeisiin, kun taas Saharan eteläpuolisen Afrikan maat hyötyisivät eniten satojen parantamisesta. Maankäytön muutokset – useimmissa tapauksissa siirtyminen laiduntamisesta kasvien viljelyyn – lisäisivät elintarviketuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta odottamattomien seurausten välttämiseksi näissäkin on edettävä harkiten.

Enemmän tiedettä, parempia päätöksiä

Tutkijamme kertovat, mitä kaikkien pitäisi tietää ajankohtaisista teemoista.

Vihreitä lehtiä ajelehtii vedessä (kuvituskuva)

Viisi asiaa, jotka päättäjän pitää tietää vihreästä vedystä

Mitä vedyn avulla voidaan oikeastaan ratkaista ja mitä teknologian laaja käyttöönotto vaatii Suomelta? Kokosimme päätöksentekijöiden avuksi tiiviin tietopaketin vihreästä vedystä.

Uutiset
Kaupunkipihalla kasvaa korkeahkoa ruohoa ja pensaita

Viisi asiaa, jotka päättäjien tulee tietää hiiliviisaasta kaupunkivihreästä 

Kaupunkivihreällä on keskeinen rooli hiilinielujen kasvattamisessa. Kaupunkivihreän lisääminen lieventää myös helleaaltoja ja kaupunkitulvia sekä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Uutiset
Metals

Viisi asiaa, jotka päättäjien tulisi tietää yhteiskunnan sähköistymisestä

Sähköistyminen on avainasemassa ilmastokriisin ratkaisemissa. Aalto-yliopiston tutkijat kertovat, mitä haasteita siihen liittyy – ja miten niitä voidaan ratkoa.

Uutiset

Kaikkea muuta kuin tavallinen kasvihuone

Umpinainen puurakenteinen kasvihuone vie puolet vähemmän energiaa kuin lasinen. Ruoantuotannon lisäksi Pasi Herrasen keksintö voi tulevaisuudessa tuottaa sähköä ja ylimääräistä lämpöä.

Lue lisää ainutlaatuisesta puukasvihuoneesta
Kuvassa Pasi Herranen, Orvokki Ihalainen ja Panu Miettinen
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.