-
Vihreä vety on miljardien investointimahdollisuus Suomelle
EU:n tavoite on, että jopa viidennes jäsenmaiden energiatarpeesta katettaisiin vihreällä tai vähähiilisellä vedyllä vuoteen 2050 mennessä. Suomi on murroksessa vahvoilla, sillä maan tuulivoimapotentiaali on suuri ja vettä hyvin saatavilla.
Jo tällä hetkellä Suomessa on suunnitteilla 23 vihreään tai päästöttömään vetyyn liittyvää investointia, joiden yhteissumma on arviolta 10 miljardia euroa. Suomen tavoite onkin tuottaa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä.
Vihreä ja pinkki vety voisivat olla yksi avain kestävyyskriisin ratkaisemiseen, sillä niiden avulla voisimme esimerkiksi tehdä liikenteestä päästötöntä ja teräksestä hiilivapaata. Ennen vetyvallankumouksen toteutumista tarvitaan kuitenkin muun muassa uusiutuvaan energiaan, varastointiin ja tutkimukseen liittyviä päätöksiä ja investointeja.
-
Vihreä vety vaatii paljon edullista uusiutuvaa energiaa
Vihreällä vedyllä tarkoitetaan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulienergialla, vedestä tuotettua vetyä. Siksi edullinen ja runsas uusiutuva energia on vihreän vedyn valmistuksen edellytys. Myös ydinvoimalla tuotettu vety on päästötöntä, ja sitä kutsutaan pinkiksi vedyksi.
Maatuulivoima on jo nyt Suomessa edullisin sähköntuotannon muoto ja se tuottaa reilun kymmenyksen maassa käytetystä sähköstä. Vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli puoleen, osin vihreän vedyn tuotannon siivittämänä.
Ilmaston kannalta vety on ihanteellinen polttoaine, sillä sen palaessa syntyy energian lisäksi vain vesihöyryä. Teollisuus taas tarvitsee vetyä lannoitteiden valmistukseen ja öljynjalostukseen. Tähän asti vetyä on valmistettu lähinnä maakaasusta. Tämän “harmaan vedyn” globaalit ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin Ison-Britannian ja Indonesian vuotuiset päästöt yhteensä. Siksi vedyn valmistustavan muutos on isossa roolissa kestävyyskriisin ratkaisemisessa.
-
Vetyvallankumous vaatii ratkaisuja jalometallien riittävyyteen
Vihreän ja pinkin vedyn valmistamisessa käytetään elektrolyyseriksi kutsuttua laitetta, jossa katalyytit auttavat sähköenergiaa muuttumaan vedyksi. Katalyytteinä on käytetty perinteisesti jalometalleja, kuten platinaa, jotka uhkaavat kuitenkin loppua maailmasta ja tulla valtavan kalliiksi. Lisäksi niitä saadaan yleensä geopoliittisesti haastavista maista, joissa tuotantoon voi liittyä eettisiä ongelmia tai joissa tuotanto ei ole turvattua.
Jalometallien riittävyys on ratkaistava, jos vedystä halutaan apua globaaliin energiantuotantoon. Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio ryhmineen kehittää uusia menetelmiä, joilla jalometalleja tarvittaisiin prosessissa vähemmän, ne kestäisivät pidempään tai ne voitaisiin korvata halvemmilla materiaaleilla.
-
Vihreä vety pudottaisi roimasti Suomen päästöjä
Vihreä vety voi auttaa vähentämään sellaisten liikennemuotojen päästöjä, joiden sähköistäminen on vaikeaa. Näitä ovat esimerkiksi raskas tieliikenne sekä meriliikenne. Vetyä voidaan käyttää sellaisenaan tai siitä voidaan jalostaa hiilidioksidin kanssa niin sanottuja sähköpolttoaineita, kuten maakaasun korvaavaa metaania.
Vihreällä vedyllä on suuri rooli myös terästeollisuuden päästöjen vähentämisessä. Fossiilivapaata terästä saadaan, kun rautamalmin pelkistämisessä perinteisesti käytetty koksi eli kivihiilestä valmistettu hiili korvataan vihreällä vedyllä. Vaikutus on valtava: yksin Raahen terästehtaan siirtyminen vihreän vedyn käyttöön pudottaisi Suomen hiilidioksidipäästöjä 7 prosenttia. Myös Inkooseen kaavailtu 4 miljardin euron terästehdas valmistaisi fossiilitonta terästä vihreällä vedyllä.
Uusien teknologioiden ja uusiutuvan energian investointien lisäksi tarvitaan myös kokonaiskulutuksen vähentämistä koko yhteiskunnassa.
-
Tutkimuksen ja koulutuksen investoinnit elinehto uusien teknologioiden kehitykselle
Vetyteknologian ratkaisut ovat kehittyneet valtavan nopeasti vain parissa kymmenessä vuodessa. VTT:n energia- ja vetyjohtaja Antti Arasto painottaa, että uusien teknologioiden kehityksessä on useita pitkiä ja monimutkaisia prosesseja.
"Ketju perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja siihen, että koko maailman infra muuttuu, on valtavan pitkä.
Vetyvallankumous on loistoesimerkki siitä, että koko putkeen pitää investoida, ei vain pilkkoa rahoja alkuun tai loppuun – ja että koulutukseen kannattaa panostaa”, Arasto sanoo.
Vihreän vedyn lisäksi yliopistoissa tutkitaan ja kehitetään lukuisia muitakin uusia teknologioita, kuten fuusioenergiaa. Tärkeintä maailman energiakysymysten ratkaisussa onkin se, ettei kaikkia munia laitetaan samaan koriin, sillä ei ole olemassa vain yhtä taatusti varmaa ratkaisua.
Haluatko tietää lisää vihreästä vedystä ja energiamurroksesta? Tervetuloa tutustumaan Energian tulevaisuus -näyttelyyn 16. maaliskuuta lähtien!