Uutiset

Viisi asiaa, jotka päättäjän pitää tietää vihreästä vedystä

Vihreän vedyn mahdollisuuksista yhtenä kestävyyskriisin ratkaisijana puhutaan nyt paljon. Mitä vedyn avulla voidaan oikeastaan ratkaista ja mitä teknologian laaja käyttöönotto vaatii Suomelta? Kokosimme päätöksentekijöiden avuksi tiiviin tietopaketin vihreästä vedystä.
Vihreitä lehtiä ajelehtii vedessä (kuvituskuva)
Vihreällä vedyllä tarkoitetaan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulienergialla, vedestä tuotettua vetyä. Kuva: Adolfo Vera / Aalto-yliopisto
  1. Vihreä vety on miljardien investointimahdollisuus Suomelle 
    EU:n tavoite on, että jopa viidennes jäsenmaiden energiatarpeesta katettaisiin vihreällä tai vähähiilisellä vedyllä vuoteen 2050 mennessä.  Suomi on murroksessa vahvoilla, sillä maan tuulivoimapotentiaali on suuri ja vettä hyvin saatavilla.  

    Jo tällä hetkellä Suomessa on suunnitteilla 23 vihreään tai päästöttömään vetyyn liittyvää investointia, joiden yhteissumma on arviolta 10 miljardia euroa. Suomen tavoite onkin tuottaa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä. 

    Vihreä ja pinkki vety (ydinvoimalla päästöttömästi tuotettu vety) voisivat olla yksi avain kestävyyskriisin ratkaisemiseen, sillä niiden avulla voisimme esimerkiksi tehdä liikenteestä päästötöntä ja teräksestä hiilivapaata. Ennen vetyvallankumouksen toteutumista tarvitaan kuitenkin muun muassa uusiutuvaan energiaan, varastointiin ja tutkimukseen liittyviä päätöksiä ja investointeja. 
  2. Vihreä vety vaatii paljon edullista uusiutuvaa energiaa 

    Vihreällä vedyllä tarkoitetaan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulienergialla, vedestä tuotettua vetyä. Siksi edullinen ja runsas uusiutuva energia on vihreän vedyn valmistuksen edellytys. Myös ydinvoimalla tuotettu, pinkiksi kutsuttu, vety on päästötöntä.

    Maatuulivoima on jo nyt Suomessa edullisin sähköntuotannon muoto ja se tuottaa reilun kymmenyksen maassa käytetystä sähköstä. Vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli puoleen, osin vihreän vedyn tuotannon siivittämänä. 

    Ilmaston kannalta vety on ihanteellinen polttoaine, sillä sen palaessa syntyy energian lisäksi vain vesihöyryä. Teollisuus taas tarvitsee vetyä lannoitteiden valmistukseen ja öljynjalostukseen. Tähän asti vetyä on valmistettu lähinnä maakaasusta. Tämän “harmaan vedyn” globaalit ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin Ison-Britannian ja Indonesian vuotuiset päästöt yhteensä. Siksi vedyn valmistustavan muutos on isossa roolissa kestävyyskriisin ratkaisemisessa.  
  3. Vetyvallankumous vaatii ratkaisuja jalometallien riittävyyteen 

    Vihreän ja pinkin vedyn valmistamisessa käytetään elektrolyyseriksi kutsuttua laitetta, jossa katalyytit auttavat sähköenergiaa hajottamaan veden vedyksi ja hapeksi. Katalyytteinä on käytetty perinteisesti jalometalleja, kuten platinaa, jotka uhkaavat kuitenkin loppua maailmasta ja tulla valtavan kalliiksi. Lisäksi niitä saadaan yleensä geopoliittisesti haastavista maista, joissa tuotantoon voi liittyä eettisiä ongelmia tai joissa tuotanto ei ole turvattua. 

    Jalometallien riittävyys on ratkaistava, jos vedystä halutaan apua globaaliin energiantuotantoon. Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio ryhmineen kehittää uusia menetelmiä, joilla jalometalleja tarvittaisiin prosessissa vähemmän, ne kestäisivät pidempään tai ne voitaisiin korvata halvemmilla materiaaleilla.  
  4. Vihreä vety pudottaisi roimasti Suomen päästöjä 

    Vihreä vety voi auttaa vähentämään sellaisten liikennemuotojen päästöjä, joiden sähköistäminen on vaikeaa. Näitä ovat esimerkiksi raskas tieliikenne sekä meriliikenne. Vetyä voidaan käyttää sellaisenaan tai siitä voidaan jalostaa hiilidioksidin kanssa niin sanottuja sähköpolttoaineita, kuten maakaasun korvaavaa metaania.  

    Vihreällä vedyllä on suuri rooli myös terästeollisuuden päästöjen vähentämisessä. Fossiilivapaata terästä saadaan, kun rautamalmin pelkistämisessä perinteisesti käytetty koksi eli kivihiilestä valmistettu hiili korvataan vihreällä vedyllä. Vaikutus on valtava: yksin Raahen terästehtaan siirtyminen vihreän vedyn käyttöön pudottaisi Suomen hiilidioksidipäästöjä 7 prosenttia. Myös Inkooseen kaavailtu 4 miljardin euron terästehdas valmistaisi fossiilitonta terästä vihreällä vedyllä.  

    Uusien teknologioiden ja uusiutuvan energian investointien lisäksi tarvitaan myös kokonaiskulutuksen vähentämistä koko yhteiskunnassa. 
  5. Tutkimuksen ja koulutuksen investoinnit elinehto uusien teknologioiden kehitykselle  

    Vetyteknologian ratkaisut ovat kehittyneet valtavan nopeasti vain parissa kymmenessä vuodessa. VTT:n energia- ja vetyjohtaja Antti Arasto painottaa, että uusien teknologioiden kehityksessä on useita pitkiä ja monimutkaisia prosesseja. 

    "Ketju perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja siihen, että koko maailman infra muuttuu, on valtavan pitkä.  

    Vetyvallankumous on loistoesimerkki siitä, että koko putkeen pitää investoida, ei vain pilkkoa rahoja alkuun tai loppuun – ja että koulutukseen kannattaa panostaa”, Arasto sanoo. 

    Vihreän vedyn lisäksi yliopistoissa tutkitaan ja kehitetään lukuisia muitakin uusia teknologioita, kuten fuusioenergiaa. Tärkeintä maailman energiakysymysten ratkaisussa onkin se, ettei kaikkia munia laitetaan samaan koriin, sillä ei ole olemassa vain yhtä taatusti varmaa ratkaisua. 

Lisää vihreästä vedystä ja energiamurroksesta

Kuvituskuva

Näin maailman pienin molekyyli mullistaa energiamarkkinat ja auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa

Vihreä vety tekee Euroopasta energiamahdin, liikenteestä päästötöntä ja teräksestä hiilivapaata. Asiantuntijat kertovat, voiko visioista tulla totta – ja millä keinoilla.

Uutiset

Enemmän tiedettä, parempia päätöksiä

Tutkijamme kertovat, mitä päättäjien pitäisi tietää ajankohtaisista teemoista.

X-ray of hand with fingers making OK sign

Tekoäly mullistaa terveydenhuollon: 5 asiaa, jotka tällä hetkellä on syytä ymmärtää

Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.

Uutiset
Kaupunkipihalla kasvaa korkeahkoa ruohoa ja pensaita

Viisi asiaa, jotka päättäjien tulee tietää hiiliviisaasta kaupunkivihreästä 

Kaupunkivihreällä on keskeinen rooli hiilinielujen kasvattamisessa. Kaupunkivihreän lisääminen lieventää myös helleaaltoja ja kaupunkitulvia sekä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Uutiset
Kuvituskuva pörssikursseista

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa

Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.

Uutiset
Metals

Viisi asiaa, jotka päättäjien tulisi tietää yhteiskunnan sähköistymisestä

Sähköistyminen on avainasemassa ilmastokriisin ratkaisemissa. Aalto-yliopiston tutkijat kertovat, mitä haasteita siihen liittyy – ja miten niitä voidaan ratkoa.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

image
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Boendets pris - ett finskt perspektiv

Gästföreläsning för jagvillhabostad.nu i samarbete med institutionen för urbana studier, Malmö universitet
Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

’Ei voi onnistua’ vie konetekniikan tutkijoita kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Pitkän ajan yhteistyö ja työ Valmetin veturihankkeissa tuottavat tuloksia raskaan teollisuuden tarpeisiin.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.