Varainhankinnan tukiryhmä tuo varainhankintaan kansainvälistä ulottuvuutta
Aalto-yliopiston varainhankinnan tavoitteena on jatkossa kasvattaa varainhankinnan euromääräistä tulosta ja laajentaa toimintaa kansainvälisesti. Varainhankinnan tukiryhmän perustaminen edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Vaikka varainhankinta on tässä toiminnassa toki keskiössä, arvokasta on myös dialogi tukiryhmän jäsenten kanssa yliopiston ja yhteiskunnan keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi.
Aalto-yliopiston hallitus kutsui varainhankinnan tukiryhmän jäseniksi sidosryhmiemme edustajia, jotka ovat paitsi kokeneita asiantuntijoita, myös laajasti ja kansainvälisesti verkostoituneita. WithSecuren hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (pj.), Fiskarsin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström, Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, New York Universityn professori Kyunghyun Cho, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi ovat toimineet tukiryhmän jäseninä sen perustamisesta alkaen. Tukiryhmän uusin jäsen on International Maize and Wheat Improvement Centerin vanhempi neuvonantaja Bruno van Dyk, jonka hallitus nimitti kokouksessaan 15.3.2023. Tukiryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, mutta sen jäsenet ovat aktiivisesti yhteydessä Aalto-yliopiston varainhankinnan kanssa myös kokousten välillä.
Hyvä esimerkki lahjoittajan kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jolla saadaan aikaan yhteiskunnallisesti merkityksellisiä uudistuksia, on Bioinnovaatiokeskus, jonka Aalto-yliopisto perusti Jane ja Aatos Erkon säätiön yli 10 miljoonan euron tuella. Tämä poikkitieteellinen tutkimus- ja oppimiskeskus vauhdittaa kierto- ja biotalouteen siirtymistä ja luo mahdollisuuksia kestävälle talouskasvulle Suomessa.
Suurin osa Aalto-yliopiston toiminnasta rahoitetaan julkisilla varoilla, joiden päälähde on opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuonna 2022 valtion rahoitus oli reaalisesti 35 % alemmalla tasolla kuin yliopiston ensimmäisen toimintavuoden 2010 rahoitus ja se kattoi enää vain vähän yli puolet (56 %) Aalto-yliopiston kokonaisrahoituksesta. Muista lähteistä saatavan rahoituksen merkitys siis kasvaa, ja rahoituspohjan laajentaminen auttaa yliopiston pitkäjänteisessä taloussuunnittelussa.
Lisätiedot: