Uutiset

Vankikortteja, haastatteluja ja kuulustelulomakkeita – uusi sovellus kokoaa tiedot yli 4000 suomalaisesta sotavangista

Sotavangit-verkkosovellus perustuu Suomesta ja Venäjältä koottuihin arkistomateriaaleihin.
Sotavangit
Talvisodan vankeudesta palanneita suomalaisia sotilaita karanteenileirillä Helsingissä keväällä 1940. Karanteenissa tulijat kuulusteltiin, heidän haavansa ja sairautensa hoidettiin ja he saivat puhtaat vaatteet. Kuvalähde: VALPO I/Kansallisarkisto

Aalto-yliopisto, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Kansallisarkisto ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG julkaisevat talvisodan 80-vuotismuistopäivän kunniaksi Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1939–1945-verkkopalvelun. Palvelu kokoaa yhteen yksityiskohtaisia tietoja yli 4000 suomalaisvangista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun verkkopalveluun on kerätty tiedot paitsi Neuvostoliitossa 1939–1944 sotavankeudessa kuolleista myös Suomeen palautetuista suomalaisvangeista.

Sovelluksen taustalla on vuosina 2016–2017 toteutettu Kansallinen sotavankiprojekti. Sen tarkoituksena oli luoda kattava, nykyaikaisella semanttisen webin teknologialla toteutettu avoin data- ja verkkopalvelu Neuvostoliitossa sotavankeudessa olleista suomalaisista. Semanttinen web on internetin suuntaus, jossa verkon sisältöjä muutetaan vähitellen tietokoneiden ymmärtämäksi linkitetyksi dataksi. Tämä mahdollistaa verkon sisältöjen rikastamisen uudella tavalla ja tekoälyyn perustuvien älykkäiden järjestelmien kehittämisen. Työn viimeistely ja palvelun kehittäminen on jatkunut vuosina 2018-2019,

Täysin uutta tietoa

Sotavangit-tietokannassa on hyödynnetty arkistomateriaalia Venäjältä, ja mukana on runsaasti täysin uutta tietoa. Palvelussa on muun muassa suomalaisten sotavankien venäläisiä vankeusdokumentteja, talvisodan vankikortteja ja jatkosodan kuulustelulomakkeita suomeksi käännettyinä. Aineistoon kuuluvat myös suomeksi ilmestyneen venäläisen Sotilaan Ääni -lehden digitoidut vuosikerrat ja kymmenet vuosina 1999–2000 tehdyt entisten sotavankien leikkaamattomat haastattelut.

Sovelluksessa jokaiselle sotavangille on tehty oma sivu, johon on linkitetty kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset. Avointa linkitetyn datan palvelua ja sovellusta voivat hyödyntää sekä tutkijat että muut asiasta kiinnostuneet henkilöt. Tarjolla on datan ohella työkaluja, joilla voi esimerkiksi laskea tilastoja sotavangeista sekä visualisoida tietoja.

Sotavangit-sovellus laajentaa semanttiseen webiin perustuvaa Sotasampo-verkkopalvelua, joka julkaisee ja linkittää suomalaisia talvi- ja jatkosotiin liittyviä aineistoja. Vuonna 2015 julkaistu Sotasampo on saavuttanut suuren suosion.

“Sillä on ollut jo 570 000 käyttäjää, eli noin 10 prosenttia suomalaisista on vieraillut verkkopalvelun sivuilla”, kertoo Aalto-yliopiston professori ja HELDIG-keskuksen johtaja Eero Hyvönen.

Järjestelmää kehittävät ja ylläpitävät Aallon ja HELDIG-keskuksen tutkijat. Kesällä 2017 Sotasampo voitti kansainvälisen avoimen datan LODLAM Challenge -kilpailun Venetsiassa.

Myös viime viikolla julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 on herättänyt runsaasti kiinnostusta: palvelu keräsi 15 000 käyttäjää jo kahdessa päivässä.

”Palautekanavaan tuli kymmenittäin yhteydenottoja liittyen sodissa surmansa saaneiden tietoihin. Palautteen lähettäjiä olivat erityisesti sisällissodassa 1918 menehtyneiden sukulaiset”, Hyvönen kertoo.

Sovellus julkaistaan perjantaina 29. marraskuuta kello 14–15.30 Kansallisarkistossa järjestettävässä kaikille avoimessa tilaisuudessa. Palvelua voi käyttää osoitteessa http://sotasampo.fi.

 Uuden Sotavangit-sovelluksen ovat ideoineet, suunnitelleet ja toteuttaneet Aalto-yliopiston ja HELDIG-keskuksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmän tutkijat yhdessä Kansallisarkiston ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa. Kansallisen sotavankiprojektin työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Kaatuneiden Muistosäätiö ja Sotavahinkosäätiö.

Lisätiedot:

Hankkeen kotisivu

Julkistustilaisuus

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
puh. 050 384 1618
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Jukka Pekola, kuva: Riitta Supperi, Suomen Kulttuurirahasto
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Jukka Pekolalle Suomen Kulttuurirahaston palkinto – ”kvantti kiinnostaa tiede- tai scifi-maailmaa laajemmin”

Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.