Uutiset

Vanha tuote, uudella tavalla

Kari Vanhatalo alkoi pohtia, miten luoda lisäarvoa puukuidulle ja metsäteollisuudelle. Syntyi entistä tehokkaampi ja ekologisempi tapa tuottaa pulveriselluloosaa.
Väitöskirjaa tehdessään Vanhatalo kertoo oppineensa, että tutkijankin kannattaa katsoa välillä asioita teollisuuden kannalta.

Tulevaisuudessa rehuviljan kasvattamiseen ei ehkä tarvitse uhrata peltoalaa, vaan rehun raaka-ainetta voisi kasvaa metsissä. Korvesta voisi löytyä materiaalia myös ekologiseen tekstiiliin.

Tällaisia sovellusmahdollisuuksia Kari Vanhatalo, 41, on miettinyt muun muassa puusta valmistettavalle pulveri- eli mikrokiteiselle selluloosalle, jonka tuotantoprosessin kehittämistä hän tutki väitöskirjassaan. Hän väitteli viime syksynä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta ja osallistuu kesäkuussa Aalto-yliopiston tekniikan alan promootioon.

"Mikrokiteinen selluloosa keksittiin jo 1950-luvulla Yhdysvalloissa. Sitä käytetään muun muassa sideaineena lääketableteissa ja rakenteen parantajana elintarviketeollisuudessa. Sitä valmistavat tehtaat ovat melko pieniä, ja sellua syntyy kerralla melko vähän", Vanhatalo kuvailee nykytilannetta.

Pian voi olla toisin. Teollisuuden laitteita valmistavassa Andritz Oy:ssä työskentelevä Vanhatalo kehittelee parhaillaan tuotantoprosessia, joka mahdollistaisi mikrokiteisen sellun valmistamisen suurissa sellutehtaissa.

"Teollinen tuotanto lienee totta muutaman vuoden päästä. Silloin mikrokiteistä sellua syntyy nykyistä enemmän ja tehokkaammin. Uudessa valmistusprosessissa kuluu myös huomattavasti nykyistä vähemmän kemikaaleja ja vettä. Samoin energiankulutus vähenee. Sivutuotteena syntyy bioetanolin tai -kaasun raaka-ainetta", Vanhatalo kertoo.

Nollasta liikkeelle

Vanhatalo teki väitöskirjaansa yhdeksän vuotta.

"Vuosien vierimistä selittää se, että työ piti aloittaa nollasta. Tutkimussuuntakin ehti vaihtua. Aloimme professori Olli Dahlin ja luennoitsijana työskennelleen Kari Parviaisen kanssa tutkia bioetanolin valmistamista sellutehtaassa. Ajatus oli, että näin voitaisiin nostaa metsäteollisuuden lisäarvoa, luoda uusi jatkojalostustuote. Pian kuitenkin huomasimme, että prosessissa jäi aina jotain yli. Se oli mikrokiteistä sellua. Piti siis tehdä housut, mutta tulikin takki", mies naurahtaa.

Työn taustalla vaikutti myös Vanhatalon suhde metsään. Hän omistaa itsekin metsää lapsuudenmaisemissaan Merikarvialla Köörtilän kylässä.

"Se vaikuttaa ihmiseen, kun asuu elämänsä ensimmäiset 20 vuotta metsän keskellä. Metsän näkee paitsi virkistyksen lähteenä myös jonain, jota voi hyödyntää."

Pala Vanhatalon omaisuutta pääsi mukaan myös väitöstutkimukseen, kun hän kaatoi isänsä kanssa 35 vuotta sitten istuttamansa männyn ja hakkasi siitä kirveellä palasen viemisiksi Otaniemeen. Laboratoriossa omasta männystä syntyi pulverisellua.

Laskukone käteen

Väitöskirjaa tehdessään Vanhatalo kertoo oppineensa, että tutkijankin kannattaa katsoa välillä asioita teollisuuden kannalta.

"Tärkeintä on ottaa laskukone käteen ennen kuin alkaa tehdä yhtään mitään. Pitää laskea, onko suunnitelma ylipäätään mahdollinen toteuttaa, onko se järkevää, paljonko kuluu kemikaaleja…"

Keksinnön kaupallistamisessa ei hänen mukaansa vaikeaa ole niinkään itse keksiminen, vaan kokonaisuuden hallinta. Se, että onnistuu viemään idean valmiiksi tuotteeksi mutkienkin kautta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.