Uutiset

Väitös: Järjestöjen ja yritysten välinen yhteiskehittäminen yleistyy

Kansalaisjärjestöillä on paljon annettavaa kehitysmaissa toimiville yrityksille. Yhteiskehittämistä kuitenkin rajoittavat epäsuhtainen valta-asetelma ja erilaiset päämäärät, osoittaa Tytti Nahin väitöstutkimus.
Tytti Nahi seurasi kahden ja puolen vuoden ajan seitsemää yritys-kansalaisjärjestökumppanuutta Intiassa ja Sri Lankassa.

Maailma on vauraampi kuin koskaan, mutta joka yhdeksäs ihminen on edelleen aliravittu. Köyhyyden kitkeminen vaatii selvästi uusia ratkaisuja sekä liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan ja julkisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen (engl. co-creation) on yksi uusista lähestymistavoista, joka herättää toivoa sekä kehitystoimijoiden että yritysten keskuudessa. Ajatuksena on, että yritykset, köyhät yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja muut kumppanit voivat kehittää yhdessä voittoa tuottavia ja köyhyyttä vähentäviä ratkaisuja, joita yksikään toimija ei pystyisi keksimään tai toteuttamaan yksin. Kehitystaloustieteen maisteri Tytti Nahi tutkii osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittämistä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 29. kesäkuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan.  

”Väitöstutkimukseni osoittaa, että yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteiskehittämiselle asetetaan yleisesti liiallisia odotuksia bisnes- ja kehitystavoitteiden yhdistäjänä. Yhteiskehittämistä rajoittavat valtasuhteiden eriarvoisuus, sektori- ja kulttuurierot, paradoksaaliset rooliodotukset, osaamisen rajat ja rajallinen luottamus”, Nahi toteaa.

Nahi seurasi kahden ja puolen vuoden ajan seitsemää yritys-kansalaisjärjestökumppanuutta, joiden tavoitteena oli osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen Intian tai Sri Lankan slummeissa ja kylissä.

”Yksi kumppani maksaa toisen palveluista, yhtä kiinnostavat ensisijaisesti uudet markkinat ja toista suorat hyödyt köyhimmille ihmisille, yksi on insinööri ja toinen antropologi – silloin yhteiskehittämisessä syntyy usein väärinkäsityksiä, joiden setviminen vaatisi hyvin pitkäjänteistä sitoutumista”, Nahi tiivistää.

Osaamisen jakaminen edellyttää resursseja

”Kansalaisjärjestöt voivat usein tuoda köyhillä alueilla tapahtuvaan liiketoimintaan arvokasta asiantuntemusta, yhteisökontakteja, verkostoja ja legitimiteettiä, edistäen sekä kaupallisia että yhteiskunnallisia tavoitteita”, Nahi sanoo.

”Näiden resurssien välittäminen vaatii kuitenkin paljon työtä. Löyhempi yhteistyö ja kriittinen sparraus pysyvätkin tärkeämpänä monelle yritykselle ja kansalaisjärjestölle myös tulevaisuudessa”, Nahi sanoo.

Nahin mukaan julkinen rahoitus osallistavan liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttaa riittävältä. Tukia kannattaisi kuitenkin uudistaa niin, että kansalaisjärjestöistä tulisi yritysten kanssa yhtä keskeisiä tuensaajia.

Tytti Nahin väitöskirja ”Yritysten ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutus köyhyyden vähentämiseksi: Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 29. kesäkuuta 2018.

Lisätiedot
Tytti Nahi
[email protected]
+358 40 772 4247

Väitöskirja (aaltodoc.aalto.fi)

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.