Uutiset

Vaihtoehto itsekkäälle ihmiselle – Vuoden tiedeartikkelin kirjoittajat kertovat, miten ilmastonmuutoksen valloilleen pääsy estetään

Ilmastoahdistus syvenee, mutta Aikuiskasvatus-tiedelehden vuoden 2018 tiedeartikkelista palkitut tutkijat eivät luovuta.
Kuvassa näkyy Maria Joutsenvirta.
KTT Maria Joutsenvirta

”Tulevaisuutta voidaan tehdä, jos on toimintatahtoa. Halusimme haastaa itsemme tunnistamaan ennakkoluulottomasti niitä arvoja, ja arvoista seuraavia tekoja, joiden varaan hyvä tulevaisuus rakentuu”, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen kertoo.

Artikkelissaan ”Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen” Salonen ja vuoden 2018 tiedeartikkelin toinen kirjoittaja, Aalto-yliopiston Sustainability in Business –tutkimusryhmän tutkija Maria Joutsenvirta näyttävät, miten hyvä tulevaisuus tehdään todeksi. Eletään vuotta 2050.

Siihen mennessä yhteiskuntien on määrä olla hiilidioksineutraaleja. Salonen ja Joutsenvirta uskovat, että pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat voivat olla suunnannäyttäjiä globaalissa kestävyyshaasteessa.

”On tärkeä yhdistää sivistyksen, kasvatuksen ja talouden näkökulmat, kun laajennetaan ymmärrystä siitä, mitä edistys pohjimmiltaan tarkoittaa Suomen kaltaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle”, Joutsenvirta sanoo.

Artikkelillaan kaksikko viitoittaa tietä edistykselle, joka karttaa kapeita taloudellisia määritelmiä ja avaa kokonaisvaltaisen näkymän hyvän elämän tavoittelulle.  

Kansalaiset ja poliitikot tulevaisuusdialogiin

Salonen osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siihen on syynsä.

”Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi itse itseään kiihdyttävän ilmastonmuutoksen valloilleen pääsyn vielä estää. Hyvän jatkumisen turvaaminen motivoi joka päivä etsimään ratkaisuja”, hän perustelee.

Tutkijat haastavatkin niin kansalaiset kuin poliitikot tulevaisuusdialogiin.

”Vastakkainasetteluihin ja väittelyyn perustuva keskustelu lamaannuttaa ja lisää ahdistusta. Yhteiskunnassa tarvitaan enemmän kuunteluun perustuvia kollektiivisia tiloja asioiden käsittelylle. On hyvä, että dialogista keskustelukulttuuria vahvistetaan”, Joutsenvirta sanoo.

Tärkeä ja humaani tiedeteksti

Aikuiskasvatus-lehden toimituskunta kiitti kirjoittajia siitä, että he luovat kuvan yhteiskunnasta, jossa yksilö pystyy liittämään oman elämänsä johonkin itseä suurempaan. Kirjoittajat hakevat vaihtoehtoa itsekkäälle, vain omaa aineellista hyötyään maksimoivalle homo economicukselle.  

Vuoden tiedeartikkelia pidettiin aiheeltaan tärkeänä, humaanisti kirjoitettuna ja tieteellisesti vakuuttavana. Se kantaa mukanaan vakuuttavaa filosofista pohdintaa. Vuoden 2018 tiedeartikkeli palkittiin 15. helmikuuta Helsingissä. 

Lisätietoja:

KTT Maria Joutsenvirta
[email protected]

Salonen AO, Joutsenvirta M. Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 2/2018.
https://aikuiskasvatus.fi/wp-content/uploads/2019/02/vuoden_2018_tiedeartikkeli_salonen_joutsenvirta_vauraus_yltäkylläisyyden_jälkeen.pdf  

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

construction industry
Palkitut Julkaistu:

Oskari Vilamo -rahaston palkinnot 2020

Vuonna 2020 palkittiin neljä rakennusalan väitöskirjaa ja seitsemän diplomityötä.
Näytös21-voittaja Jenny Hytösen mallisto yhdistää kristalleilla kirjailtuja, läpinäkyviä verkkokankaita ja vahvasti niititettyä nahkaa.
Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Näytös21 lunasti paikkansa komeasti myös verkossa

Pääpalkinnon sai Jenny Hytönen, myös Sofia Ilmonen ja Juha Vehmaanperä palkittiin.
Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
Palkitut Julkaistu:

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.