Vähähiilinen kevytsavi auttaa pienentämään rakentamisen jätemäärää ja hiilijalanjälkeä
”Erilaisten kiertotalousvirtojen, kuten ylijäämämaan ja purkupuun hyödyntäminen rakentamisessa voi tarjota ohituskaistan rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Meillä on käynnissä useita sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä tarkastelevia hankkeita, joista Kevytsavi 1.1 -hanke on hyvä esimerkki”, kertoo Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja professori Leena Korkiala-Tanttu.
Hankkeen tavoitteena on luoda rakennustuotteiden teolliseen tuotantoon soveltuva, tekniset vaatimukset täyttävä ja raaka-aineenaan pääosin kiertotalousvirtoja hyödyntävä kevytsavikomposiittimateriaali. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle vuoden mittaisen rahoituksen, yhteensä 53 000 euroa.
Kevytsaven käyttö teollisessa mitassa vaatii tutkimusta
Keväällä 2021 julkaistun rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä arvioivan ROTI-raportin mukaan rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteistä jopa 40–50 % syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.
Kevytsavi on polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva erittäin matalahiilinen materiaali, joka toimii rakennuksen vaipan täytteenä ja eristeenä. Rakennuksen pinnoissa käytettynä se tasaa sisäilman kosteutta ja parantaa näin asumismukavuutta ja sisäilman laatua. Savi toimii myös luonnollisena paloapidättävänä aineena. Rakennuksen käyttöiän päättyessä lisäaineeton kevytsavi voidaan käyttää uudestaan lisäämällä siihen vettä tai palauttaa biokiertoon kompostoimalla.
”Kevytsavella on siis monia hyviä ominaisuuksia ja se on todettu toimivaksi yksittäisissä kohteissa, mutta saven hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa vaatii kehitystyötä muun muassa lämmöneristävyyden, käsiteltävyyden ja kuivumisen osalta”, toteaa tutkija Johanna Hyrkäs.
Tutkimuksessa selvitetään kevytsaveen parhaiten soveltuva ja helposti saatavissa oleva savimateriaali. Tätä varten kartoitetaan teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Samalla kehitetään toimiva kuituseos varmistamalla materiaalin tekninen ja rakennusfysikaalinen toimivuus laboratoriokokeissa. Kevytsaven vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus varmistetaan elinkaarilaskelmin. Tutkimustuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.
Lisätietoja:
Laitosjohtaja, professori Leena Korkiala-Tanttu, 050 312 4775, leena.korkiala-tanttu@aalto.fi
Väitöskirjatutkija, arkkitehti Johanna Hyrkäs, 040 725 9054, johanna.hyrkas@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä
Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä