Uutiset

Vähähiilinen kevytsavi auttaa pienentämään rakentamisen jätemäärää ja hiilijalanjälkeä

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät teolliseen talonrakennukseen optimoitua, kiertotalousvirtoihin pohjaavaa savikomposiittimateriaalia eli kevytsavea.
Kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto
Tutkijoiden tekemä kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto

”Erilaisten kiertotalousvirtojen, kuten ylijäämämaan ja purkupuun hyödyntäminen rakentamisessa voi tarjota ohituskaistan rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Meillä on käynnissä useita sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä tarkastelevia hankkeita, joista Kevytsavi 1.1 -hanke on hyvä esimerkki”, kertoo Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja professori Leena Korkiala-Tanttu.

Hankkeen tavoitteena on luoda rakennustuotteiden teolliseen tuotantoon soveltuva, tekniset vaatimukset täyttävä ja raaka-aineenaan pääosin kiertotalousvirtoja hyödyntävä kevytsavikomposiittimateriaali. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle vuoden mittaisen rahoituksen, yhteensä 53 000 euroa.

Kevytsaven käyttö teollisessa mitassa vaatii tutkimusta

Keväällä 2021 julkaistun rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä arvioivan ROTI-raportin mukaan rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteistä jopa 40–50 % syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.

Kevytsavi on polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva erittäin matalahiilinen materiaali, joka toimii rakennuksen vaipan täytteenä ja eristeenä. Rakennuksen pinnoissa käytettynä se tasaa sisäilman kosteutta ja parantaa näin asumismukavuutta ja sisäilman laatua. Savi toimii myös luonnollisena paloapidättävänä aineena. Rakennuksen käyttöiän päättyessä lisäaineeton kevytsavi voidaan käyttää uudestaan lisäämällä siihen vettä tai palauttaa biokiertoon kompostoimalla.

”Kevytsavella on siis monia hyviä ominaisuuksia ja se on todettu toimivaksi yksittäisissä kohteissa, mutta saven hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa vaatii kehitystyötä muun muassa lämmöneristävyyden, käsiteltävyyden ja kuivumisen osalta”, toteaa tutkija Johanna Hyrkäs.

Tutkimuksessa selvitetään kevytsaveen parhaiten soveltuva ja helposti saatavissa oleva savimateriaali. Tätä varten kartoitetaan teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Samalla kehitetään toimiva kuituseos varmistamalla materiaalin tekninen ja rakennusfysikaalinen toimivuus laboratoriokokeissa. Kevytsaven vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus varmistetaan elinkaarilaskelmin. Tutkimustuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.

Lisätietoja:

Laitosjohtaja, professori Leena Korkiala-Tanttu, 050 312 4775, [email protected]
Väitöskirjatutkija, arkkitehti Johanna Hyrkäs, 040 725 9054, [email protected]

https://kirahub.org/ymparistoministeriolta-avustusta-18-hankkeelle-rakennetun-ympariston-ilmastotyohon%E2%80%AF/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
Moderni vaalea rakennus, jossa on useita ikkunoita ja parvekkeita, ympärillä korkeita puita.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella

Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun rakennus, sen vieressä oleva Kide-rakennus, sekä lipputangot ja puun oksa syksyisenä selkeänä päivänä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa

Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.