Uusia professoreita Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun

Muotoilun laitos: Julia Valle Noronha on nimitetty muotitaiteen professoriksi 1.8.2022 alkaen. Andrea Botero on nimitetty muotoilun uusista mahdollisuuksista vastaavaksi professoriksi 1.8.2022 alkaen. İdil Gaziulusoy on nimitetty pysyvään kestävän kehityksen professorin tehtävään 1.7.2022 alkaen. Mikko Jalas on nimitetty pysyvään kiertotalouden innovaatioiden ja yhteiskehittämisen professorin tehtävään 1.7.2022 alkaen. Professuuri on jaettu 60% Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitokselle ja 40% Kauppakorkeakoulu johtamisen laitokselle.
Arkkitehtuurin laitos: Ranja Hautamäki on nimitetty pysyvään maisema-arkkitehtuurin professorin tehtävään 1.4.2022 alkaen ja Tomasz Rygalik on nimitetty pysyvään kalustesuunnittelun professorin tehtävään 1.8.2022 alkaen.
Taiteen ja median laitos: Mira Kallio-Tavin on nimitetty professoriksi ja Bassam el Baroni on nimitetty pysyvään kuratoinnin ja taiteen kommunikoinnin professorin tehtävään 1.5.2022 alkaen. Arja Karhumaa on nimitetty pysyvään visuaalisen viestinnän muotoilun professorin tehtävään 1.9.2022 alkaen. Andrés Lucero on nimitetty pysyvään interaktiosuunnittelun professorin tehtävään taiteen ja median sekä muotoilun laitoksille 1.9.2022 alkaen.
Elokuvataiteen laitos: Harri Ylönen on nimitetty elokuvaleikkauksen professoriksi 1.3.2022 alkaen.
Professorit esitellään tarkemmin syksyn aikana ilmestyvissä haastatteluissa.
Uutista editoitu 6.9.2022: lisätty Arja Karhumaan ja Andrés Luceron nimitykset
Lue lisää uutisia

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa
Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”
Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa
Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.