Uutiset

Uusi koulutuksen varadekaani Jouni Paltakari motivoituu opettamisesta ja ahaa-elämysten tarjoamisesta

Paltakari haluaa näyttää myös ulospäin, kuinka mahtavia asioita kemian tekniikalla voidaan saada aikaan. Kaiken ytimessä ovat kestävä kehitys ja ongelmanratkaisu.
Jouni Paltakari varadekaani koulutus
Oppimismenetelmät ovat muuttuneet Jouni Paltakarin omista opiskeluajoista.

Kemian tekniikan korkeakoulun uudeksi koulutuksesta vastaavaksi varadekaaniksi on valittu professori Jouni Paltakari. Nykyinen varadekaani Tapani Vuorinen väistyy tehtävästä vuoden vaihteessa. Paltakari tunnustaa aina olleensa kiinnostunut tekniikasta ja haluaisi näyttää kemian tekniikan upeat mahdollisuudet myös ulospäin.

”Tuntuu oikeastaan hyvältä ja jännittävältä. Olen osallistunut tutkinto-ohjelmien johtamiseen ja kehittämiseen jo 12 vuotta kolmen eri ohjelman alla. Innolla odotan uutta!”, Jouni kertoo. 

Moni asia on hänen mukaansa Kemian tekniikan korkeakoulussa hyvällä mallilla. 

”Täällä on tehty hyvää työtä. Meillä on kuitenkin uusia haasteita, kuten esimerkiksi nämä tiukentuvat tutkintotavoitteet. Nyt olemme jo hyvin tiukkojen ja rajallisten resurssien ajassa.” 

Paltakari haluaa panostaa koulutukseen ja tutkimukseen liittyvään markkinointiin ja viestintään. Huolena on se, ettei nuorten kiinnostus alalle ole potentiaalista huolimatta riittävän suurta. 

”Kemian tekniikka on valtava mahdollistaja. Kemiaa on kaikkialla, samoin fysiikkaa. Tämä ala luo ratkaisuja näihin meidän globaaleihin haasteisiin, esimerkiksi ilmastoon, energiaan ja materiaaleihin liittyen”, Paltakari tiivistää.

Mahtavaa kun lamppu syttyy

Uusi varadekaani kertoo nauttivansa opettamisesta ja siitä, kun saa huomata uusien sukupolvien kasvavan.

”On mahtavaa nähdä, kun se lamppu syttyy ja ahaa-elämys tulee. On hienoa nähdä se oppimisen kaari ja kokonainen polku. Se motivoi. Tykkään opettamiseen liittyvistä elämyksistä ja kokemuksista.” 

Myös opettaminen ja oppiminen ovat monilta osin muuttuneet Paltakarin uran aikana. Sisällöt ovat monipuolistuneet ja poikkitieteisyys lisääntynyt. Myös digitaalisuus ja uudet oppimismenetelmät ja välineet ovat tuoneet paitsi muutoksia, myös uusia mahdollisuuksia. 

”Koneenpiirustusta tehtiin käsin, kun minä opiskelin. Ei ollut henkilökohtaisia tietokoneita. Kaiken kaikkiaan osaamisvaatimuksetkin ovat muuttuneet. Se on haaste myös meille opettajille.” 

Paltakari haluaa kannustaa nuoria ongelmanratkaisuun ja vaikeidenkin asioiden äärelle. 

”Maailmaa voi muuttaa ja ongelmia ratkaista myös erilaisin kemian tekniikan keinoin. Tämä on iso työkalu. Ruokakaan ei tule pöytään pelkillä peliteorioilla. Sähkö ei tule töpselistä, eikä raha seinästä. Näillä aloilla pystyy ymmärtämään tuotantoa syvällisemmin ja kehittämään sitä.”

Paltakari painottaa myös lukioiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Kiinnostus alalle ja matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin olisi hänen mukaansa saatava heräämään jo varhaisessa vaiheessa.  Tämä tarkoittaa käytännössä jo peruskouluvaihetta.

”Kemia on kaveri, sitä ei tarvitse pelätä. Sen haluan sanoa.” 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
3D_logo_around_campus
Opinnot Julkaistu:

Avoimen yliopiston kieli- ja viestintäopinnot koottu yhdelle sivulle

Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston sivustolla on julkaistu uusi koontisivu kieli- ja viestintäopinnoista. Sivulta löydät tietoa tarjolla olevista kursseista, ilmoittautumisesta, aikatauluista ja opintojen käytännöistä.
Opinnot Julkaistu:

Alakohtaista sanastoa oppimassa – opiskelijoiden rakentamat sanastot kurssin oppimistehtävänä

Haastattelin kahta Aallon opettajaa, jotka ovat hyödyntäneet opiskelijoiden itse rakentamia sanastoja kurssityönä osana substanssiaineen ja alakohtaisen kielikurssin opetusta. Tehtävät pohjautuvat aktiivisen oppimisen menetelmiin: sanastoja ei rakennakaan opettaja, vaan oppija itse. Haastattelussa pureuduimme muun muassa siihen, millainen opetusfilosofia sanastotehtävien kehittämisen taustalla on, miten alakohtaisen sanaston oppimista voi kytkeä koko kurssin oppimistavoitteisiin ja millaisilla teknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivista oppimista sanastotehtävässä.