Uutiset

Useammankin Nobelin arvoinen tutkija

Litiumakku löytyy nykyisin lähes jokaisen taskusta. Niiden materiaaleihin liittyy kuitenkin haasteita, tietää kemian nobelistin kanssa yhteistyötä tehnyt professori Maarit Karppinen.
Litiumioniakkuja löytyy melkein jokaisesta taskusta. Kuva: Aleksi Poutanen.
Litiumioniakkuja löytyy jokaisesta kodista muodossa tai toisessa. Kuva: Aleksi Poutanen.

Vuoden 2019 kemian Nobel-palkinto myönnettiin litiumioniakkujen kehittäjille John Goodenoughille, Stanley Whittinghamille ja Akira Yoshinolle.  

Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori, Goodenoughin kanssa yhteistyötä tehnyt Maarit Karppinen piti nyt myönnettyä Nobelia vain ajan kysymyksenä. Litiumioniakut mahdollistivat kannettavien sähkölaitteiden, kuten matkapuhelinten käytön. Litiumin ansiosta ne ovat sekä kevyitä että energiatiheydeltään hyviä.

”Minun mielipiteeni on, että Goodenough ansaitsisi useammankin Nobel-palkinnon. Hän on tehnyt suurenmoisen tutkijan uran ja esimerkiksi luonut aikoinaan perusteet magneettisten yhdisteiden ymmärtämiseksi”, Karppinen toteaa. 

Palkinnon saajat työskentelivät erikseen mutta tiesivät toistensa tutkimukset. Heidän työnsä ansiosta syntyivät litiumioniakkuun tarvittavat materiaalit. Niiden avulla pystyttiin rakentamaan toimiva ja turvallinen akku, jonka Sony lopulta kaupallisti vuonna 1991. Akku ei syntynyt hetkessä vaan pitkällisen perustutkimuksen ansiosta. Ensimmäiset tieteelliset julkaisut aiheesta näkivät päivänvalon jo 1970-luvulla.

”Tarvitsemme perusmateriaalitutkimusta. Sen tulokset eivät näy sovelluksissa heti seuraavana vuonna. Ilmanpitkäjänteistä perustutkimusta uusia keksintöjä ei saada aikaan”, Karppinen sanoo.

Tutkimustyössä tarvitaan Karppisen mukaan pitkäjänteisyyttä ja uskallusta etsiä aivan uudenlaisia materiaaleja. Materiaaleja oikealla tavalla räätälöimällä on mahdollista löytää ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, joita ei vielä tunneta.

”Uudet materiaalikombinaatiot mahdollistavat uuden sukupolven sovellukset”, Karppinen summaa.

Aalto distinguished professor Maarit Karppinen
Professori Maarit Karppinen.

Akuissa käytetään yhä samoja litiumiin ja kobolttiin perustuvia materiaaleja kuin vuonna 1991 kaupalliseen käyttöön otetuissa akuissa. Litiumille ja koboltille on yritetty kehittää korvaavia materiaaleja, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. 

Metalleja ei ole maaperässä loputtomasti, ja niiden tuottamiseen liittyy myös monia eettisiä haasteita. Siksi tulevaisuudessa tarvitaan sekä vaihtoehtoisia materiaaleja että akkumetallien kierrättämistä.

”Suurin osa maailman koboltista on peräisin Kongosta. Materiaalina se on luokiteltu Euroopan unionissa saatavuuden kannalta kriittiseksi.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.