Urakurssi toi rikkaasti yhteen käyttäjäkokemuksen eri näkökulmia, alumneja ja opiskelijoita

Vallitseva koronavirustilanne ja etäopetus eivät hidastaneet tahtia, kun työelämäprofessori Johanna Kaipion tutkimusryhmä Aallon tietotekniikan laitokselta tarttui toimeen ja järjesti täysin uudenlaisen urakurssin keväällä 2021. Kurssi keskittyi ohjelmistosuunnitteluun, käyttäjäkokemukseen (UX, user experience) ja käyttäjäkokemuksen johtamiseen organisaatioissa. ”Alan tutkimus pyrkii syventämään ymmärrystä siitä, miten ihmisiä ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen käyttäjinä tulisi huomioida suunnittelussa ja kehittämisessä”, tiivistää Kaipio. Kurssi tarjosi vierailijaluentoja alan yrityksissä työskenteleviltä asiantuntijoilta. Yhteensä kurssilla kävi joko luennoimmassa tai vieraana 14 asiantuntijaa. Monet heistä ovat myös Aallon (tai sitä edeltävien Teknillisen tai Taideteollisen korkeakoulun) alumneja.

Käyttäjäkokemuksen parissa käytäntö on lähellä ja usein pohditaan myös organisaatioiden strategisia johtamis- ja hallintokysymyksiä, sekä otetaan huomioon digitaalisia ratkaisuja käyttävien ihmisten elämä.

”Ohjelmistosuunnittelussa ja palvelukehityksessä tärkeää on huomioida erilaisten käyttäjäryhmien toiveet ja tarpeet”, kertoo Paula Valkonen, Aallon tohtorikoulutettava ja yksi kurssin aktiivisista vetäjistä.

Käyttäjänäkökulma on niin tärkeä, että on syntynyt uusia tutkimuslinjoja, esimerkiksi käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muotoilu (engl. human / user-centred design, usability engineering, service design).

”Meillä Aallossa tutkitaan tästä näkökulmasta myös terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja sähköisiä terveyspalveluita eli eHealthia”, täydentää Kaipio.

”Alan yrityksissä on myös käynnissä selkeä kulttuurinmuutos siihen, että käyttäjät otetaan yhä huolellisemmin huomioon suunnittelussa”, kertoo myös kurssilla vieraillut terveydenhuollon alalla käytettävyysasiantuntijana työskentelevä Inkeri Saiku.

Kaksi vaihtoehtoa

Etänä järjestetylle kurssille osallistui niin maisteri- kuin tohtoriopiskelijoita. Opiskelijat saivat mahdollisuuden valita kahdesta toteutusvaihtoehdosta: kurssilla sai keskittyä joko seminaariartikkelin kirjoittamiseen tai oman ansioluettelon ja portfolion työstämiseen.

”Keksimme idean kurssiin, kun eri taustaisina työelämässä jo jonkin aikaa olleina vertasimme kokemuksiamme siitä, miten käyttäjäkokemustyötä yrityksissä johdetaan. Tätä johtamisnäkökulmaa ei omissa maisteriopinnoissamme ollut opetuksessa mukana ja halusimme opiskelijoiden pääsevän kuulemaan ajankohtaisia esimerkkejä alan yritysmaailmasta sekä pohtimaan omaa tulevaa urapolkuaan”, kertoo ideastaan Mari Tyllinen, yksi kurssin vetäjistä.

Kurssille osallistuneet vierailijat eivät myöskään olleet pelkässä luennoitsijan roolissa, vaan osa vieraista osallistui myös kurssilaisten kurssitöiden tutorointiin ja kertomaan niistä palautetta ja kehitysideoita.

”Poikkeuksellisen hyvältä tuntui se, että tällä kurssilla sain henkilökohtaista palautetta”, kertoo informaatioverkostojen maisteriohjelmassa opiskeleva Saara Peltomäki, joka osallistui kurssin portfolio-osuuteen. Artikkelin kirjoittamisen valinnut ja viime helmikuussa tohtoriopintonsa aloittanut Kaisa Tsupari sen sijaan kiittelee hyvistä näkökulmista, joita sai artikkelin kirjoittamiseen.

Ei yhdestä muotista

Käyttäjäkokemuksen alalla työskentelevien ihmisten taustat ovat monipuolisia ja monitieteisyys on suorastaan käsin kosketeltavaa.

”Kyllä tällä alalla työskentelevien ihmisten kirjo tuli kurssilla väistämättä selväksi”, kertovat Tsupari ja Peltomäki. Alalla työskentelevät ammattilaiset ovat usein opiskelleet tietojenkäsittelytiedettä, tekniikkaa, muotoilua, psykologiaa, liiketaloutta ja montaa muuta tieteenalaa. Tietojärjestelmien syvällinen ymmärtäminen on kuitenkin alan selkeä kivijalka, joten loogisia ja teknisiä taitoja ei pidä unohtaa.

”Omassa työssäni käytettävyysasiantuntijana tietojärjestelmäosaaminen ja järjestelmiin liittyvien teknisten sertifikaattien suorittaminen on oleellista”, mainitsee Saiku.

Sidosryhmätyön merkitys on alalla kasvussa ja tulevaisuuden teknologioiden kehitys tarvitsee yhä enemmän erilaisia osaajia: teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan näkökulmaa ihmisen käyttäytymiseen.

”Myös nykyiset alan opiskelijat tulevat usein eri taustoista – opiskelijoissa on myös niitä, joilla on vähemmän takana tekniikan alan opintoja. Ehkäpä tällaiset esimerkit ja uratarinat rohkaisevat opiskelijoita kokeilemaan eri asioita ja valitsemaan erilaisia opintopolkuja”, miettivät Peltomäki ja Tsupari.

Urapolku on harvoin mutkaton

Lukemalla alan osaajien viilattuja ansioluetteloita tulisi helposti mieleen, että henkilö on tähdännyt juuri johonkin tiettyyn työpaikkaan tai uravaihtoehtoon. Kurssilla esiteltyjen uratarinoiden myötä kävi kuitenkin selväksi, että asiantuntijoiden urapolut olivat usein kulkeneet monenkin mutkan kautta. ”Alanvaihtajana on rohkaisevaa huomata, että vaikka oma polku on ollut erilainen ja polveileva, voi silti päätyä samoihin töihin kuin alusta asti yhtä alaa opiskelleet”, tuumaa Nina Karisalmi, yksi kurssin vetäjistä.

”Oli hienoa kuulla uratarinoista sekin puoli, että oman ammatillisen näkökulman hakeminen vie joskus aikaa ja ammatti-identiteetin kehittyminen on prosessi”, kertoo Tsupari.

Joskus opiskelijan on vaikea hahmottaa, mitä tulevaisuuden työelämä mahdollisesti sisältää ja eri vaihtoehdot voivat tuntua kovin epämääräisiltä tai kaukaisilta. - ”Luulen, että nämä tarinat tukevat etenkin niitä opiskelijoita, joilla oma osaaminen on vielä teoreettista ja jotka vielä ehkä hakevat sitä omaa juttua. Ehkä tällaisen kurssin jälkeen osaa myös sanoittaa paremmin omaa osaamistaan ja on helpompi asettaa tavoitteita opiskelussakin”, kertoo portfoliotaan kurssilla hionut Peltomäki.

”Älä stressaa ja muista opiskelukaverit”

Parasta kurssin antia oli opiskelijoiden ja alan asiantuntijoiden välillä virinnyt vilkas keskustelu. Kurssilla vierailleiden alumnien konkreettiset vinkitkin koettiin hyödyllisiksi.

”Turhia paineita ei kannata ottaa tulevaisuuden suunnitelmista. Mitä enemmän erilaisia kokemuksia rohkenee opiskeluaikana kerätä, sitä enemmän on, mistä ammentaa ja soveltaa opittua tulevaisuudessa”, kertoo kurssilla vieraillut alumni ja palvelumuotoilijana työskentelevä Tia Sistonen.

”Opiskellessa kannattaa kokeilla erilaisia asioita ja keskittyä niihin, joista innostuu. Tämä lisää todennäköisyyttä, että päätyy myös sellaisiin töihin, jotka innostavat. Hammasta purren ei tule parasta työtulostakaan!”, komppaa Saiku.

Vierailijat muistuttavat, että työn ja opiskelujen ulkopuolisia kiinnostuksen kohteita ei myöskään sovi unohtaa ja olisi tärkeää ottaa aikaa myös niille. Myös opiskelijatoiminta ja opiskelun aikana luodut verkostot nousivat vierailijana olleiden alumnien mielestä tärkeiksi.

”Perustin yrityksen opiskeluaikojen tuttavan kanssa, koska halusimme itse vapauden kehittää osaamistamme sellaiseen suuntaan, joka meitä innostaa ja johon uskomme”, kertoo Teknillisen korkeakoulun alumni ja ohjelmistokonsultointialan yrittäjänä toimiva Laura Snellman-Junna.

Keskustelu yritysmaailman kanssa pitäisi aloittaa jo kandiopinnoissa

Kurssilla vierailleista asiantuntijoista moni tuli yritysmaailmasta, mikä nähtiin opiskelijoiden mielestä erityisen arvokkaana. Käyttäjäkokemuksen parissa liiketoimintanäkökulmat ovat keskeisiä, mutta harvoin opiskelija pääsee kyselemään yritysmaailmassa työskenteleviltä suoraan kovinkaan yksityiskohtaisia kysymyksiä, koska yritystoimintaan liittyy usein salassapitosopimuksia ja yrityssalaisuuksia.

”Oli ihanaa huomata, kuinka rento tunnelma kurssilla oli näistäkin rajoitteista huolimatta,” kertovat Tsupari ja Peltomäki.

Toisaalta on toki hyvä muistaa, että alalla työskennellään myös julkisorganisaatioissa ja asiakkaita riittää moneen lähtöön. Kurssilla käydyissä keskusteluissa tuli ilmi käyttäjäkokemuksen alan selkeä kasvu sekä kasvava yhteiskunnallinen merkitys. 

”Muotoilun menetelmiä käytetään jo useassa eri kontekstissa, mutta julkiselle sektorille sekä sosiaalisten innovointi- ja kehitysprojektien piiriin tarvitaan tekijöitä enemmän”, kertoo kurssilla vieraillut, nykyisin muotoilijana työskentelevä Nicolas von Flittner.

Kurssille osallistuneet opiskelijat pitivät opiskelijoiden ja yritysmaailmassa työskentelevien alan asiantuntijoiden kohtaamisia tärkeinä ja toimintaa olisi hyvä edistää aktiivisesti myös tulevaisuudessa – esimerkiksi juuri tämäntyyppisten urakurssien kautta.

Konsultti Sistonen muistelee myös omaa opiskeluaikaansa ja nostaa tärkeäksi kokemukseksi yhteistyöprojektit yritysten kanssa jo opiskeluaikana. Kurssin vierailijoiden puolelta urakurssitoiminta nähtiin yksimielisesti rikkautena.

”Oli ilo auttaa ja päästä näkemään, millaisia opiskelijat ovat tänä päivänä ja minkälaisin työkaluin sekä menetelmin nuoremmat tällä hetkellä työskentelevät”, Sistonen kiteyttää.

- ”Vastaavanlaisia urakursseja toivoisi järjestettävän Aallossa useamminkin, ehkä ensimmäisen kerran jo kandivaiheessa. Moni miettii vielä silloin, mitä kaikkea opintoihin haluaa sisällyttää”, toteavat Peltomäki ja Tsupari.

Tutkimusryhmän yhteystiedot

Tutkimusryhmä: Human-centred health informatics
Prof. Johanna Kaipio, p. 0505936822, [email protected]

Kehitys tällä alalla menee tänä päivänä nopeaa vauhtia eteenpäin ja tuntuu siltä, että aina olisi uutta opittavaa ja tutkittavaa. Nykyisille opiskelijoille sanoisin vinkiksi, että uskaltakaa rohkeasti kokeilla erilaisia asioita ja hakea mielenkiintoisia ehkä jopa yllättäviäkin aineyhdistelmiä. Kannattaa myös panostaa aikaa ja vaivaa yhdessä tekemiseen opiskelukavereiden kanssa sekä mennä mukaan erilaisiin opiskelijaharrastuksiin ja -toimintaan.

Projekteissa olen kehittämässä muotoilun strategiaa ja osaltani vastaan yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa sekä ohjaan tutkimus- ja kehitystyötä. Nykyinen työni tarjoaa haasteita, sillä projektit, joita teemme ovat säätiörahoitteisia ja ne on kohdennettu kehittyvien maiden sekä yhteisöjen palvelujen kehittämiseen - usein meille vieraassa maassa sekä kulttuurissa. Toisaalta työ on erittäin palkitsevaa, koska uskon muotoilun menetelmien tehoon ja vaikuttavuuteen tässä ympäristössä ja pidän erittäin paljon sidosryhmäyhteistyöstä.

Jos jokin kaiuttimessa oli kiinnostavaa, niin sen napit eli käyttöliittymä ja miten helposti sitä voi käyttää. Otin paljon eri kursseja Teknillisessä korkeakoulussa ja huomasin, että kiinnostavimmat kurssit olivat informaatioverkostojen kursseja, joten vaihdoin opiskelusuunnitelmaani. Halusin tehdä työtä sen eteen, että ihmiset voivat olla tyytyväisiä ja vähemmän turhautuneita teknologiaan. Opintojen edetessä minulle selvisi, että terveydenhuollon puolella käytettävyydellä voi olla vieläkin merkittävämpiä vaikutuksia kuin vain ohimenevän harmistuksen puuttuminen, joten aloin keskittyä siihen puoleen. Käytettävyyden lisäämistä terveydenhuollossa voi lähestyä monista eri kulmista ja monista eri rooleista.