Uutiset

Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä

Tuoreen tutkimuksen mukaan avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Kuvituskuvassa on paljon ihmisiä.

Työhyvinvointiin satsaaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva työntekijä saattaa olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Näin kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus, jossa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta Nordeassa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen avoimuus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi hyvinvointia ja paransi tuottavuutta.

Tutkimuksen keskeinen anti on, että työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys osoitetaan selkeästi yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Nordean henkilöstön työhyvinvointia ja mitattiin henkilöasiakkaita palvelevien ammattilaisten työn tuottavuutta.

”Tutkimuksemme mukaan työntekijöiden kokema työn imu vahvisti ja uupumus puolestaan heikensi tuottavuutta”, sanoo professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Työn imua lisäsivät oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet. Pankkityö on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti ja uuden teknologian kokeminen kuormittavana on lisännyt uupumusta. Uusien teknologioiden rynniessä työpaikoille työntekijöiden yksilölliset valmiudet tulee ottaa huomioon ja varmistaa jokaisen osaaminen”, Kuula toteaa.

Tulokset vahvistavat, että esimiestyö vaikuttaa hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tässä tutkimuksessa erityisesti avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijän välillä nousi tärkeään asemaan. Jos työntekijä koki saavansa äänensä kuuluville ja jos vuoropuhelu esimiehen ja työntekijän välillä toimi, työntekijän työhyvinvointi ja tuottavuus olivat keskimääräistä parempia.

Tutkimuksen anti suomalaisen työn ja tuottavuuden kehittämiselle on, että työhyvinvointi pohjaa perusasioihin, kuten vaikutusmahdollisuuksiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja hyvään johtamiseen. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota myös työelämän muutoksessa.

Lisätietoa:
Juha Eskelinen
tutkija, tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
p. 0400 813 858

Sanna Nuutinen
suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
[email protected]
p. 050 318 7838
 

-----------------

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta finanssialan palveluyrityksessä” on saatavilla osoitteessa https://bit.ly/2q5trEw tutkimuksen julkistamisen aikaan. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Nordea Henkivakuutus Oy.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.