Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä
Työhyvinvointiin satsaaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva työntekijä saattaa olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Näin kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus, jossa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta Nordeassa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen avoimuus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi hyvinvointia ja paransi tuottavuutta.
Tutkimuksen keskeinen anti on, että työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys osoitetaan selkeästi yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Nordean henkilöstön työhyvinvointia ja mitattiin henkilöasiakkaita palvelevien ammattilaisten työn tuottavuutta.
”Tutkimuksemme mukaan työntekijöiden kokema työn imu vahvisti ja uupumus puolestaan heikensi tuottavuutta”, sanoo professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
”Työn imua lisäsivät oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet. Pankkityö on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti ja uuden teknologian kokeminen kuormittavana on lisännyt uupumusta. Uusien teknologioiden rynniessä työpaikoille työntekijöiden yksilölliset valmiudet tulee ottaa huomioon ja varmistaa jokaisen osaaminen”, Kuula toteaa.
Tulokset vahvistavat, että esimiestyö vaikuttaa hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tässä tutkimuksessa erityisesti avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijän välillä nousi tärkeään asemaan. Jos työntekijä koki saavansa äänensä kuuluville ja jos vuoropuhelu esimiehen ja työntekijän välillä toimi, työntekijän työhyvinvointi ja tuottavuus olivat keskimääräistä parempia.
Tutkimuksen anti suomalaisen työn ja tuottavuuden kehittämiselle on, että työhyvinvointi pohjaa perusasioihin, kuten vaikutusmahdollisuuksiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja hyvään johtamiseen. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota myös työelämän muutoksessa.
Lisätietoa:
Juha Eskelinen
tutkija, tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
juha.eskelinen@aalto.fi
p. 0400 813 858
Sanna Nuutinen
suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
sanna.nuutinen@uta.fi
p. 050 318 7838
-----------------
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta finanssialan palveluyrityksessä” on saatavilla osoitteessa https://bit.ly/2q5trEw tutkimuksen julkistamisen aikaan. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Nordea Henkivakuutus Oy.
Lue lisää uutisia
Tutkimuksesta kohti resilienttejä energiajärjestelmiä: Halide Energy kiihdyttää akkukehitystä Aalto Design Factorylla
Aalto-yliopistosta ponnistava Halide Energy, kuparivirtausakkuja pitkän keston varastointiin kehittävä yritys, on kiihdyttänyt siirtymäänsä tutkimushankkeesta tuotteeksi Aalto Design Factoryn Partner Plaza -startupohjelman avulla. Nopean prototyypin valmistuksen, asiantuntevan henkilökunnan ja työpajojen ansiosta tiimi voi valmistaa mittatilausosia päivissä, ratkoa viime hetken haasteita ja jatkaa tuotekehitystä.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.