Uutiset

Tuula Teeri: Nyt tarvitaan rohkea visio, innovaatioita ja investointeja, jotta Suomi saadaan kasvun tielle

Rehtori Tuula Teeri ja yliopiston hallituksen jäsen Colin Whitehouse ottavat kantaa Suomen taloudelliseen kasvuun.

”Suomi yrittää tasapainottaa taloutta lyhyen aikavälin mekaanisilla verotus- ja työllistämisratkaisuilla. Nämä keinot eivät ole riittäviä, vaan kasvu luodaan lisäämällä innovaatioita ja investointeja. Siksi tarvitsemme rohkean kansallisen tutkimus- ja innovaatiovision, joka kantaa yli hallituskausien”, Tuula Teeri sanoo.

Useiden kansainvälisten selvitysten mukaan erityisesti Suomi on menettämässä innovaatiokykyään. Pitkään Suomen Akatemian asiantuntijana toiminut Colin Whitehouse ja Tuula Teeri ovat sitä mieltä, että säilyttääkseen johtavan asemansa innovaatiomaana Suomen on:

  • Kehitettävä rahoitusjärjestelmä joka kannustaa suomalaisia yliopistoja aivan kansainväliseen kärkeen.
  • Sisällytettävä osaksi valtion rahoitusjärjestelmää kansainvälinen arviointi siitä, miten yliopistot edistävät yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä.
  • Uudistettava yliopistollista koulutustarjontaa siten, että se tukee seuraavan sukupolven elinkeinoelämää ja työllisyyttä.

Useista maista, mm. Iso-Britanniasta ja Pohjoismaista saatu tutkimustieto viittaa siihen, että tiivis ja pitkäaikainen yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä on kestävän kasvun avain.

Damvad-konsulttiyhtiön tuoreen selvityksen mukaan Aalto-yliopiston kanssa tutkimusyhteistyötä tekevät yritykset ovat tuottavia, vientipainotteisia ja tietointensiivisiä, ja ne työllistävät keskimääräistä enemmän. Myös tanskalaisen DTU-yliopiston tulokset olivat vastaavia. 

”Kykenemme ratkomaan yhteiskunnan suuria haasteita, jos investoimme kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimukseen sekä jos onnistumme lisäksi yhdistämään yliopistojen ja yritysten osaamisen. Tutkimus luo liiketoimintaa, ja tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa parantaa yritysten liikevaihtoa ja luo uutta työtä”, Tuula Teeri toteaa. 

Colin Whitehousen mukaan kansainvälisillä avainyrityksillä on vahvaa näyttöä merkittävästä ja säännöllisestä yhteistyöstä johtavien yliopistojen kanssa.

”Nyt Aallolla ja muilla yliopistoilla on ratkaiseva tilaisuus syventää yhteistyötä ja rakentaa pitkäjänteisiä strategisia kumppanuuksia sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten kanssa. Näin luomme kasvua talouteen ja työllisyyteen”, Colin Whitehouse korostaa. Hän lisää: ”Tämä on toiminut hyvin muissa maissa. En näe mitään syytä, miksi se ei toimisi myös Suomessa.”

Lisätietoja:

Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
[email protected]

Colin Whitehouse, Aalto-yliopiston hallituksen jäsen
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)

Jaakko Salavuo, viestintäjohtaja, Aalto-yliopisto
p. 050 483 6120
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Rakkauden lajit muodostavat tilastollisesti samankaltaisuusjatkumon, jossa rakkauden kokemuksen voimakkuus heikkenee. Kuva: Philosophical Psychology -lehti, https://doi.org/10.1080/09515089.2023.2252464.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin

Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu.
Värikkäitä ja läpinäkyviä pinnoitenäytteitä puupölkyn päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita

Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita.
Järvimaisema, jossa taivas heijastuu veden pinnasta. Reunalla puita ja heinikkoa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Maapallon rajat tulleet vastaan – jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty

Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhmä.
Globaali karttagrafiikka ihmisten muuttoliikkeestä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat analysoivat globaalia muuttoliikettä aiempaa tarkemmin – ilmiö on luultua monimutkaisempi

Sosioekonomiset syyt painoivat liikkumisen taustalla ilmastonmuutosta enemmän.