Uutiset

Tutkimattomilla teillä, TkT Natalie Segercrantz

Teknillisestä fysiikasta väitelleen Natalie Segercrantzin mielestä tutkimus on kuin tieteen löytöretkeilyä. Laboratoriossa voi tehdä jotain ennennäkemätöntä.
"Kulttuurierot tutkimusryhmissä eri puolilla maailmaa voivat olla suuria, mutta tiedemaailma on kaikkialla hyvin samanlainen", toteaa Natalie Segercrantz.

"Kukaan ei ole tehnyt tätä ennen. Pääsen ensimmäisenä katsomaan, mitä tapahtuu. Fysiikassa ja laboratoriotyöskentelyssä minua kiehtoo nimenomaan tällainen uuden etsiminen", viime keväänä teknillisestä fysiikasta Aalto-yliopistossa väitellyt Natalie Segercrantz, 30, kertoo.

Segercrantzin väitöstyö oli perustutkimusta, laboratoriossa työskentelyä uuden äärellä. Hän selvitti, miten puolijohde galliumantimonidin sekä kahden eri alkuaineen seoksien ominaisuudet muuttuvat, kun niissä on hilavirheitä.

Hilavirhe tarkoittaa sitä, että materiaalista poistetaan yksittäisiä atomeita. Hilavirheitä voi syntyä esimerkiksi ainetta lämmittäessä.

Galliumantimonidia käytetään optisten ja sähköisten ominaisuuksiensa vuoksi muun muassa aurinkokennoissa ja led-valoissa.

"Väitöstyöni ei ollut tarkoitus tuottaa uusia sovellusmahdollisuuksia. Mutta nyt galliumantimonidin käyttäytymistä tunnetaan paremmin kuin ennen, ja jatkotutkimus voi löytää uusia käyttökohteita", Segercrantz sanoo.

Tytöille ja pojille

Segercrantz löysi fyysikon uralle monen mutkan kautta. Vielä yläasteella hän piti fysiikkaa hirvittävän tylsänä, mutta lukiossa hyvä opettaja sai hänet innostumaan aineesta.

"Fysiikka tuntui kuin dekkarin lukemiselta. Syyllinen vain usein jäi selvittämättä, koska oli niin paljon tutkimattomia asioita. Minulle jäi oppitunneilta tiedonnälkä. Halusin lähteä opiskelemaan Otaniemeen ja ottamaan itse selvää."

Lukiossa fysiikasta innostunut tyttö herätti kaveripiirissä välillä ihmetystä.

"Onneksi vanhempani tukivat minua. He ovat molemmat insinöörejä. Toivoisin todella, että fysiikkaan mieltyneet tytöt uskaltaisivat seurata unelmiaan eivätkä välittäisi siitä, mitä muut sanovat. Fysiikka sopii ihan yhtä hyvin tytöille ja pojille", Segercrantz tähdentää.

Verkostoja muiltakin mailta

Segercrantz teki väitöskirjaansa kahdessa eri maassa ja tutkimuslaboratoriossa 3,5 vuoden ajan. Otaniemen kulmien lisäksi tutuksi kävi yhdysvaltalainen Berkeley Lab eli Lawrence Berkeley National Laboratory.

"Oli valtavan hienoa päästä tekemään työtä kahdessa eri tutkimustyhmässä. Huomasin, että kulttuurierot voivat olla suuria, mutta tiedemaailma on kaikkialla hyvin samanlainen. Rikkaus oli myös, että työn aikana minulla oli kaksi esimiestä. Parhaitenhan sitä oppii, kun pääsee tekemään itseään taitavampien kanssa."

Segercrantz iloitsee myös siitä, että sai ulkomailla työskennellessään tutustua uusiin kollegoihin. Tiedemaailmassa hyvät verkostot voivat olla elintärkeitä.

Nyt hän on post doc -tutkijana Walther Meissner instituutissa, kylmäfysiikan laboratoriossa Münchenissä. Galliumantimonidin tutkimus on vaihtunut matalan lämpötilan fysiikkaan.

"Vielä en tiedä, minne tulevaisuus vie. Pysynkö ulkomailla vai palaanko Suomeen? Tieteen parissa haluaisin työtä jatkaa. Mitä pidemmälle tiedemaailmassa etenee, sitä kovempaa on kilpailu työpaikoista. Mietityttää, pystynkö itse keksimään niitä olennaisia kysymyksiä, joihin etsiä vastausta."

Natalie Segercrantz promovoidaan tekniikan tohtoriksi 15. kesäkuuta järjestettävässä Aalto-yliopiston tekniikan alan promootiossa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuva: Adolfo Vera.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

HUSissa ja Aallossa alkaa tutkimus EEG-aivosähkökäyrästä tehtävästä koronavirusinfektion hengitysvaikeuden ennusteesta

Koronaviruspotilaiden vakavien hengitysvaikeuksien taustatekijöitä etsitään koneoppimisen avulla EEG-aivosähkökäyristä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää muidenkin potilaiden tehohoidon arvioinnissa.
Photo: Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU-hankkeessa pyritään hyödyntämään led-valojen termodynamiikkaa hukkaenergian muuntamiseen takaisin sähköksi

Horisontti 2020 -hankkeessa pyritään muun muassa minimoimaan materiaaleista johtuvat häviöt.
Kuvassa vihreällä taustalla kuvat Matti Rossista ja Markku Kaustiasta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Onko tulevaisuus OneCoin-tyyppisten pyramidihuijausten?

Professorit Matti Rossi ja Markku Kaustia keskustelevat kryptovaluuttojen mahdollisuuksista ja haasteista.
Nainen seisoo ja katsoo sivulle hymyillen kädet puuskassa. Hänellä on päällään musta paita ja sininen huivi ja aurinko värjää taustaa vaaleaksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lapsuuden harrastuksista tuli professori Maarit Käpylän työ

Lapsena Maarit Käpylä oli ujo ja syrjäänvetäytyvä tyttö, jota kiinnostivat tähdet ja koodaaminen. Nyt hän tutkii auringon aktiivisuutta, eikä se onnistuisi ilman tietotekniikkaa.