Uutiset

Tutkijat valmistelevat uudenlaista aivostimulaatioterapiaa potilaskäyttöön

Teknologiasta voi hyötyä suuri määrä muun muassa vakavasta masennuksesta, kroonisesta kivusta tai aivohalvauksesta kärsiviä potilaita. Hankkeessa tulee löytää tasapaino uuden laitteen monimutkaisuuden, hinnan ja siitä saatavan hyödyn välille.
ConnectToBrain mTMS / Northbay Oy
Kuva: Northbay Oy.

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama Connect to Brain -hanke (2019–2025) tavoittelee huomattavaa parannusta aivostimulaatioon. Nykymenetelmillä aivoja aktivoidaan yhdestä lääkärin määräämästä pisteestä kerrallaan, jopa tuhansia kertoja peräkkäin. Hankkeen myötä otetaan käyttöön uusi monipaikkainen TMS -teknologia (mTMS), jonka avulla stimuloitavaa kohdetta voidaan siirtää aivoissa vain millisekuntien viiveellä magneettipulssista toiseen.

Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa (2020–2022) kartoitetaan tapoja kaupallistaa uusi mTMS-teknologia ja tuoda se laajamittaisempaan tutkimus- ja hoitokäyttöön. Näin uudesta teknologiasta voi hyötyä suuri määrä muun muassa vakavasta masennuksesta, kroonisesta kivusta tai aivohalvauksesta kärsiviä potilaita.

”Tavoitteena on laitteen kaupallinen levittäminen hankkeen päätyttyä. Lääketieteellisen tekniikan kehittäminen viranomaisten hyväksymään ja kaupallistettavaan muotoon on yleensä paljon aikaa vievää puuhaa. Sen vuoksi uuden teknologian laajempi terapeuttinen käyttö alkanee vasta vuosikymmenen toisella puoliskolla”, sanoo professori Risto Ilmoniemi.

Kaksivuotista hanketta johtaa TkT, MBA Dubravko Kicic. Hän teki väitöskirjansa  aivojen magneettistimulaatiosta Teknillisessä korkeakoulussavuonna 2009. Tämän jälkeen hän on toiminut muun muassa tuotepäällikkönä Elekta Neuromagin palveluksessa.

”Laitteen turvallisuus ja luotettava toiminta eivät ole riittäviä, vaan pitää huomioida myös kaikki viranomaismääräykset”, sanoo Dubravko Kicic.

Laitteesta on olemassa erilaisia kehitysversioita. Connect to Brain -hankkeessa pyritään lopulta koko pään kattavaan 50 stimulaatiokelan laitteeseen.

”Näin mittavan laitteen ongelmana on sen monimutkaisuus ja hinta, joka asettuisi arviolta pariin miljoonaan euroon. Täytyy löytää tasapaino uuden laitteen monimutkaisuuden, hinnan ja siitä saatavan hyödyn välille. Viiden kelan laite voisi olla houkutteleva kaupallistamista ajatellen, koska sen hinta olisi vain murto-osa isommasta laitteesta”, Risto Ilmoniemi sanoo.

Siinä missä 50 kelan laitetta ei tarvitse lainkaan siirtää, viiden kelan laite kattaa vain 10 neliösenttimetrin alueen aivokuorella, ja stimulaatio vaatii siten kelaston liikuttamista siirryttäessä uusille aivoalueille.

”Siirtämisen suurin haaste on siihen kuluva aika, koska aktiivisuus kulkee aivoissa hyvin nopeasti. Myös ohjelmistokehitystä tarvitaan, jotta laite on varmasti helppokäyttöinen,” akatemiatutkija Jaakko Nieminen sanoo. Hän väitteli aivokuvantamisteknologian alalta vuonna 2012 ja on keskittynyt mTMS-teknologian kehittämiseen siitä lähtien. Nyt vihdoin on avautumassa polku tutkimuksesta kaupallistamiseen.

Hankkeen yksi haasteista onkin löytää oikeat osaajat teknologialle, jota ei vielä ole olemassa. Suurin osa laitevalmistajistakaan ei ole valmis tekemään uutta, nykyistä paljon monimutkaisempaa laitetta.

”Olemme luottavaisia, että pystymme ratkaisemaan eteen tulevat haasteet”, Dubravko Kicic sanoo.

Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos on menestynyt poikkeuksellisen hyvin Business Finlandin kaupallistamishankkeissa. Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä yhteensä seitsemän, ja aikaisemmin on päättynyt jo kaksi hanketta.

Lisätietoa:

Tiedote Connect to Brain -hankkeen alkamisesta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.