Uutiset

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Julkaistu:
Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
Microscopic image of giant gas vesicles.

Bakteerit käyttävät pieniä vesikkelejä eli ohutseinäisiä kuplia kelluakseen vedessä. Kyseinen ilmiö on alkanut kiinnostaa tutkijoita viime vuosina, ja kuplamaisia rakenteita tutkitaan etenkin niiden lääketieteellisten sovellusten näkökulmasta. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat ovat professori Robin Rasin johdolla luoneet uudenlaisen varjoaineen esimerkiksi ultraäänitutkimusta varten. Tutkimus julkaistiin hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Materiaaleja luonnosta ja inspiraatiota biologiasta

Tutkijat loivat jättimäisiksi kaasuvesikkeleiksi kutsuttuja kuplia, jotka olivat halkaisijaltaan 10-100 mikrometriä pitkiä. Sitten he selvittivät kuplien mekaaniset ominaisuudet mikropipettiaspiraatioksi kutsutulla tekniikalla. Aspiraation yhdessä kuplien ympärille asetettiin hydrofobiini-nimisestä sienistä saatavasta proteiinista muodostettu ohut kerros.

“Tutkimalla kaasuvesikkelien mekaanisia ominaisuuksia ja kehittämällä oman mikropipettitekniikkamme pystyimme tekemään kuplista niin vahvoja, että ne kestävät samanlaista painetta kuin mitä löytyy ihmisen verenkierrosta. Näin olen kuplat voivat toimia esimerkiksi varjoaineena, ja tulevaisuudessa niitä voisi käyttää vaikkapa sydän- ja verenkierto-ongelmien tai maksaleesioiden diagnosoimiseen”, sanoo väitöskirjatutkija Hedar Al-Terke.

“Olemme jatkokehittäneet olemassa olevaa mikropipettitekniikan teoriaa huomattavasti tämän tutkimuksen myötä. Nyt sillä voi kuvata kuplien mekaanisia ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti, kuten teimme näiden hydrofobiinilla kuorrutettujen kuplien kanssa”, sanoo akatemiatutkija Grégory Beaune.

Jättimäisten kaasuvesikkelien tutkimus on osa tutkimusryhmän kiinnostusta selvittää mikroskooppisen fysiikan lääketieteellisiä sovellutuksia.

Lisätietoja (englanniksi):

Robin Ras

Robin Ras

robin.ras@aalto.fi
+358504326633

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä...

Read more
Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Oppiminen ei lopu tutkintoon” – Heli Bergström tarttui tekoälyn murrokseen täysillä

Aalto-yliopiston alumni Heli Bergström haluaa tukea testamenttilahjoituksellaan Aallon tohtorikoulutuksen kehittämistä.
Valkotakkinen mies puhuu istuvalle yleisölle kahden keltaisen tervetuloa-näytön välissä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS: Eloseminaari käynnisti uuden lukuvuoden

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosittaisessa Eloseminaarissa luotiin katsaus tehtyyn työhön ja tulevaan kauteen sekä tavattiin uusia ja vanhoja kollegoja.
Hymyilevä vaaleapukuinen nainen kantaa kukkia ja kävelee puvut päällä olevan seurueen kanssa hallissa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tutustuivat kvantti-, avaruus- ja jäätutkimukseen vieraillessaan Aalto-yliopistossa

Vierailun tavoitteena perjantaina 21.8.2026 oli vahvistaa Suomen ja Ruotsin yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden saralla.
Suuri monimuotoinen väkijoukko ulkona katsoo ylös ja vilkuttaa värikkäissä talvivaatteissa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Unite! saa 7,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta

Unite!-allianssin seuraava vaihe alkaa marraskuussa 2026. Se tulemaa tarjoamaan jatkossakin mahdollisuuksia Aallon opiskelijoille, opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä muulle henkilökunnalle.