Uutiset

Tuotekoodeista työnkulkuihin: Building 2030 hakee globaaleja ratkaisuja

Rakentamisen tuotetiedon hallinnalle on tarvetta sekä koko rakennuksen että infrastruktuurin elinkaaren aikana. Building 2030 -konsortion tuotetietoryhmä käsitteli kolmannessa työpajassaan mahdollisia tapoja luokitella ja tunnistaa rakennustuotteita systemaattisesti sekä tutustui kahteen käytännön sovellukseen.
asennus

Rakennusalalla ei ole yhteisesti käyttöön otettua kansainvälistä järjestelmää tuotetietojen luokitteluun tai tuotteiden identifiointiin. Paikallisia ja toimialakohtaisia järjestelmiä on olemassa, mutta niidenkään käyttö eri osapuolten kesken ei ole systemaattista.

Käynnissä oleva tutkimus- ja kehitystyö, kuten DiCtion-projektin kehittämä ontologia ja tietoalustahankkeet, edistää tuotetietojen kytkemistä suunnittelun, kaupan, teollisen tuotannon ja rakentamisen prosesseihin. Tietomallintaminen puolestaan helpottaa tuotetiedon teknistä käsittelyä, koska se mahdollistaa erilaisen attribuuttitiedon liittämisen malliobjekteihin ja linkitettyihin tietokantoihin. Tuotetieto siirtyy mallin mukana eri osapuolten ja rakentamisen vaiheiden käyttöön.

Building 2030 -konsortion tuotetietoryhmä perehtyi 16.4.2020 apulaisprofessori Antti Peltokorven ja erikoistyötään tekevän Saara Kemppaisen johdolla tuotetietojen luokittelun ratkaisuihin ja kahteen kotimaiseen rakentamisen tuotetietoa käsittelevään ohjelmistoon.

Yhteinen luokitus edistää teknisten tuotteiden tiedonsiirtoa

Yrityskohtaisissa tietokannoissa tapa kuvata tuotteen ominaisuudet vaihtelee. Siksi tiedon siirtäminen esim. valmistajan, kaupan ja suunnittelijan välillä automaattisesti ei ole saumatonta. Sopimalla tuotetietorakenne organisaatiosta riippumattomaksi tiedon koneluettavuuden toteuttaminen tulisi nykyistä helpommaksi. Sähköteknisille tuotteille tällainen yhteinen eurooppalainen luokittelumalli on jo olemassa.

ETIM (European Technical Information Model) standardisoi sähkölaitteiden ja sähköalan tuotteiden teknisten tietojen esitystavan. Tällaisia tietoja ovat esim. väri, materiaali, puristuslujuus, taajuus ja napojen määrä. ETIM jäsentää tuotteet ryhmiin, joihin kuuluu tuoteluokkia. Luokilla on ominaisuuksia, joilla voi olla arvoja ja niillä yksiköitä. ETIM sisältää tällä hetkellä 4725 luokkaa, joista 3048 sähkö- ja 2860 LVI-tuotteille (nämä menevät osittain päällekkäin).

Koska ETIM keskittyy teknisiin tietoihin, muiden ominaisuuksien kuvaamiseen tarvitaan täydentäviä standardeja. Suomen ETIM-organisaatiot – Sähköteknisen Kaupan Liitto, LVI-INFO ja Rakennustietosäätiö – ylläpitävät täydentävää kotimaista tuotetietostandardia, joka perustuu Talo-2000-järjestelmään.

Kemppainen kertoi haastatteluihin perustuen, että ETIMin käyttö Suomessa on vielä suppeaa. Hänen mukaansa se helpottaisi suunnittelutietojen esittämistä, tuotevertailuita, hankintaa, hyväksyntää ja ylläpitoa. Tästä saadaankin pian käytännön kokemuksia Sähköteknisen Kaupan Liiton julkistettua verkkotyökalunsa. Se mahdollistaa eri tuotteiden ominaisuuksien vertailun ja auttaa tuotehyväksyntöjen tekemisessä.

lvi-asennus

Ratkaisuja tuotteiden yksilölliseen tunnistamiseen

Rakentaminen käyttää lukuisia tuotteita, joiden yksilöllinen tunnistaminen tietyn koodin avulla palvelisi sekä rakentajaa että rakennuksen omistajaa. Se mahdollistaisi tuotteen hallinnan toimitusketjun päästä päähän, asennus- ja sijaintitietojen tallentamisen, linkityksen tuotetietoihin ja huollon tarvitseman tiedon esittämisen. Samaten useista tuotteista koostuvan rakenteen osien alkuperä olisi helposti jäljitettävissä niiden tuotekoodien avulla.

Päivittäistavarakaupasta ovat tuttuja EAN-koodit, jotka ovat monissa rautakauppatuotteissa jo käytössä. Koodeja hallinnoi GS1, puolueeton ja voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kehittää ja hallinnoi maailmanlaajuisesti tuotetietojen sekä yksilöinnin standardeja ja ylläpitää laajaa tuotetietokantaa. Sen kehittämä GTIN (Global Trade Item Number) on viivakoodeissa käytetty tuotekohtainen tunnistenumero.

Peltokorpi toi esille GS1:n SSCC-koodin (Serial Shipping Container Code) käyttömahdollisuudet rakentamisessa. Se yksilöi logistisen yksikön, esim. lavan, ja tiedon sen sisällön GTIN-koodeista. Tämä koodaus palvelisi rakennustuotteiden toimituksia työmaalle valmiiksi koottuina paketteina (kitting). Myös eri tuoteosista koostuvalle kokonaisuudelle, esim. väliseinälle on mahdollista määrittää GTIN-kooodi. Jos tuotekoodauksen taas haluaa viedä tuoteyksilötasolle, ratkaisuksi soveltuu SGTIN, joka yksilöi tuotteen esimerkiksi työmaan ja tilan mukaan.

Rakennustuotteissa viivakoodit eivät aina ole käytännöllisiä. GS1:n mukaan sama koodaus soveltuu myös käytettäväksi esim. RFID-tunnisteissa. Peltokorven mielestä kattavalla siirtymisellä GS1:n tuotetunnisteisiin olisi ehdottomia etuja etenkin logistiikassa.  Rakentamisessa olisi kuitenkin oleellista saada mukaan linkki tapahtumatietoihin, koska tuote liikkuu ja sitä voidaan työstää eri vaiheissa.

Peltokorpi pohti, kuka rakennushankkeessa ottaa ohjat tuotetiedon standardimuotoisessa käsittelyssä. Hän piti tähän rooliin luontevimpana pääurakoitsijoita. Käydyssä keskustelussa tuli esille myös tilaajien ja kiinteistönomistajien vaatimusten merkitys. Kansainväliset sijoittajat suosivat globaalien standardien käyttöä mm. vastuullisuuden todentamiseen ja GS1:n ratkaisut tukevat tätä trendiä.

tuotteet

Kaksi rakentamisen tuotetiedon hallintasovellusta

Tilaisuudessa oli esillä kaksi tuotetiedon hallinnan digitaalista ratkaisua. RT urakoitsijan tuotetieto on rakennusurakoitsijan käyttöön tarkoitettu pilvipalvelu, jolla dokumentoidaan rakennushankkeessa käytetyt tuotteet. Se hyödyntää RT-tietokantaa, jossa on tuotteisiin liittyvää täydentävää dokumentaatiota.

Työmaa voi lisätä RT urakoitsijan tuotetietoon tuotetietoa viivakoodilukijalla tai käsin kirjaamalla. Tuotteiden koko muutos- ja asennushistoria tallentuu järjestelmään.

Järjestelmä tuottaa rakennuksen tuoteselosteen, josta selviää tuotteiden hyväksyntäprosentti ja kemikaaliluettelo. Tulevaisuudessa järjestelmän on tarkoitus tuottaa lisäksi hiilijalanjälkitietoa.

Granlund Designer on puolestaan talotekniikan laitetietojen pilvipohjainen ohjelmisto, joka täydentää rakennusten tietomalleja laitetiedoilla. Se tuottaa kiinteistökohtaiset valaisin- ja laiteluettelot.

Ohjelmistolla on päivittyvä tietokanta, josta kukin asiakas saa oman laitekirjastonsa. Urakoitsijat voivat ehdottaa järjestelmässä tuotteita, jotka vastaavat suunnittelijoiden esittämiin laitevaatimuksiin. Ohjelmisto sisältää valmiita kohteen mukaisia vaatimuksia, mikä vakioi suunnittelua. Laitteiden muutoshistoria ja hyväksynnät tallentuvat Designeriin. Lopullinen as-built -tieto ja dokumentit siirtyvät luovutusvaiheessa kiinteistöylläpidon järjestelmään.

Granlund Oy on käyttänyt järjestelmäänsä jo kymmenisen vuotta ja tarjoaa sitä tuotteena muillekin. Yrityksen teknologiajohtaja Tero Järvinen totesi, että laitehyväksynnän vanhoista hajanaisista käytännöistä systemaattiseen toimintaan siirtyminen on alalla vaikeaa. Hänen mielestään taloteknisen urakoitsijan tarjouspyynnöissä pitäisi edellyttää tällaisen prosessin käyttöä. Samaten LVI- ja sähkövalvojien on myös osallistuttava digitaaliseen työnkulkuun.

Sekä RT urakoitsijan tuotetieto että Granlund Designer systematisoivat osaltaan tuotehyväksynnän työnkulkuja ja tuottavat as-built tietosisältöä. Rakennusala tarvitsee edelleen ratkaisuja teollisen valmistuksen, hankintojen, logistiikan ja asennustyön tuotetiedon saumattomaan hallintaan.

Hyödyt ovat ilmeiset, mutta uudistuminen vaatii ponnisteluja

Työpajan esitysten ja keskustelun perusteella tuotetiedon systemaattinen ja standardeihin pohjautuva hallinta on hyödyllistä ajatellen rakentamisen ja rakennuksen elinkaarta. Se antaa työntekijöille mahdollisuuden keskittyä mekaanisten rutiinien sijaan enemmän arvoa tuottaviin tehtäviin.

Oikea tuotetieto tekee hankinnoista, logistiikasta ja asentamisesta nykyistä tehokkaampaa. Rakennuksen valmistuttua omistaja saa tarvitsemansa tuotetiedot valmiiksi käyttökelpoisessa muodossa ylläpidon ja kiinteistökaupan tarpeisiin.

Tekniset ratkaisut ja riittävät standardit tuotetiedon parempaan hallintaan ovat jo olemassa. Tiedon käsittelyn tulisi kuitenkin olla mahdollisimman automatisoitua, mikä edellyttää uudistuksia kaikilta tarjontaketjun osapuolilta. Building 2030 -konsortio voi tässäkin toimia suunnannäyttäjänä.

Tuotetietoryhmän tutkijat jatkavat tiedonkeruuta ja analyysia hakien verrokkeja teollisesta tuotannosta ja kaupan logistiikasta. Lisäksi tuotetiedon linkitystä tietomalleihin ja hiilijalanjäljen laskentaan on tarpeen selvittää. Ryhmän yritysjäsenet jakavat kokemuksiaan, joiden pohjalta syntyy liiketoiminnallisia perusteluja uudistuksen edistämiseksi ja malleja käytäntöön viemiselle.

Building 2030

Building 2030

Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -hankekonsortio visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

The picture shows Professor Henri Schildt from Aalto University School of Business, and it was taken by Mortti Saarnia.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aja kovempaa - tai saat potkut

Professori Henri Schildt kertoo uudessa kirjassaan, miten tekoäly muuttaa johtamisen ajattelutapoja ja työn tulevaisuutta.
Times Higher Education 2021
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kauppa- ja taloustieteiden ala nousi yliopistovertailussa sijalle 53

Times Higher Educationin ranking-listalla myös tietotekniikka sijoittui sadan parhaan joukkoon maailmassa.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jakeluoikeusjärjestelmä nostaa polttoaineen hintaa - kompensaatio pienituloisille vie vain siivun järjestelmän tuotoista

Taloustieteilijät kehittivät henkilö- ja ajoneuvodatan pohjalta mahdollisia kompensaatiomalleja. Raportti julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön webinaarissa 27. lokakuuta.
Seminaarikuva: Mary-Ann Alfthan.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teollisuuden työnjako muuttuu digitalisaation seurauksena, mutta hitaasti

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti uutta informaatiota prosesseista ja murtaa perinteistä teollisuuden asetelmaa, jossa yksi taho tekee laitteen ja toinen operoi sitä.