Uutiset

Toisto on koneälyn rakennuspalikka

Tekoäly voi luoda aidonnäköisiä kuvia tai opettaa robottia selviytymään uudessa ympäristössä.

Puoli vuosisataa sitten ennustettiin, että tulevaisuudessa tietokoneet ja robotit hoitavat puolestamme rutiinitehtävät ja tylsät kotityöt. Kehitys on mennyt eteenpäin, ja tietoa aiheesta on tarjolla paljon, mutta silti visio ei ole toteutunut. Miksi näin on käynyt?

Tekoälyn kehittäminen onkin ollut monimutkaisempaa kuin luulimme.

”Meiltä on kestänyt yllättävän kauan ymmärtää, miten monimutkainen maailma on”, Aalto-yliopiston tietotekniikan apulaisprofessori ja tietokonegrafiikkayhtiö NVIDIAn tutkija Jaakko Lehtinen toteaa.

Ohjelma muovaa aidonnäköiset kasvot

Lehtinen keskittyy työssään tekoälytekniikoihin, joilla tuotetaan uusia, todentuntuisia kuvia pelkästään esimerkkien avulla. Menetelmän avulla tehtävät, joihin ammattilaiselta saattoi aiemmin kulua päiviä tai viikkoja, voidaan suorittaa nyt vain muutamassa sekunnissa. Lisäksi sen ansiosta ihmisnäköä ei tarvita joissakin asioissa enää lainkaan.

”Kuvien tekeminen ilman ihmisen ohjausta ja valvontaa on yksi tekoälyn kulmakivistä”, Lehtinen sanoo.

”Algoritmi tarkastelee suurta kuvakokoelmaa, erottelee näkemästään olennaisimmat kohdat ja laatii sen pohjalta reseptin, jonka avulla se tuottaa uusia kuvia, jotka ovat saman reseptin mukaisia.”

Lehtinen on tuottanut NVIDIAn kollegojensa kanssa tekniikan avulla esimerkiksi kuvia kasvoista, joita ei ole olemassa mutta jotka näyttävät niin pelottavan aidoilta, että voisit vannoa nähneesi ne viimeksi katsomassasi elokuvassa. Tekniikoita on hyödynnetty äskettäin julkaistussa Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa. Sen avulla käyttäjät voivat helposti muuttaa oikeiden kasvojen katsetta, hymyä tai jopa ikää.

Toimittaja Katrina Jurvan hymyilevät kasvot on käsitelty kuvaan nykyistä vanhemmiksi. Hän on pukeutunut valkoiseen paitaan, kuvan tausta on musta.
Toimittaja Katrina Jurvan kasvot on käsitelty kuviin todellista nuoremmiksi ja vanhemmiksi. Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa hyödynnetään Jaakko Lehtisen ja hänen kollegojensa työn tuloksia. Kuvat: Mikko Raskinen.

Myös tosielämän älysovelluksia tarvitaan

Saavutukset kuvankäsittelyssä ovat vaikuttavia, mutta osa teknologian tarjoamista mahdollisuuksista jää sivuun, jos huomio on vain kuvien tuottamisessa tai käsittelyssä.

Lehtisen mukaan menetelmät, jotka oppivat päättelemään, millainen fyysinen maailmamme on, ovat tulevaisuudessa hyvin tärkeitä tietokonenäön ja robotiikan kehitykselle.

”Robotilla on oltava käsitys siitä, miltä erilaiset kodit ja toimistot näyttävät, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävistään eri ympäristöissä. Kehittämiemme tekniikoiden avulla robotit voivat selviytyä monimutkaisista toiminnoista.”

Lisätietoa aiheesta saat katsomalla englanninkielisen Way out there -videon.

Tämä artikkeli julkaistaan Aalto University Magazinen numerossa 28, joka ilmestyy toukokuussa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

InteraktiiQuantum Garden on interaktiivinen elektroninen valotaideteos, jota koskettamalla teoksen värit muuttuvat. Tummasävyisessä kuvassa kaksi kättä kurkottaa eriväristen valoantureiden päälle.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttilukutaitoa kaikille

Mikä yhdistää tietokonetta, matkapuhelimia ja GPS-järjestelmää? Entä digikameroita, aurinkopaneeleita ja kuituoptiikkaa? Niiden kaikkien toiminta perustuu kvanttifysiikan ilmiöihin.
Uusi potilaiden etävalvontalaite kiinnitetään hihnalla ranteeseen kuten rannekello
Aalto Magazine Julkaistu:

Etävalvontalaite auttaa hoitajia taistelussa aikaa vastaan

Kuinka helpottaa hoitohenkilöstön urakkaa potilaiden valvonnassa, kun sairaalat täyttyvät pandemiapotilaista? Ongelmaa ratkoi kansainvälinen opiskelijaryhmä, jonka palkittu innovaatio johti yrityksen perustamiseen.
Filosofi Esa Saarinen, kuva: Mikko Raskinen
Aalto Magazine Julkaistu:

Filosofi Esa Saarinen ja inhimillinen luottamuksen ilmapiiri

Professori Saarisen suosittujen luentojen tavoitteena on luoda ”elävän puheen taika”. Sen avulla syntyy ajattelun ympäristö, jossa ihminen saa yhteyden sisällään piilevään hyvään.
Tohtorikoulutettavat Noora Yau ja Konrad Klockars seisovat vierekkäin valkoista taustaa vasten. Heidän välissään on pystysuora puinen levy, joka on pohjaväriltään musta, mutta pinnassa on kirkkaita sinisiä ja keltaisia kuvioita. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vierekkäisiä latuja – muotoilija ja materiaalitutkija taikovat kimmeltäviä värejä puusta

Muotoilija Noora Yau ja materiaalitutkija Konrad Klockars taikovat puusta väriä, joka on läpinäkyvää, mutta hohtaa kuin hankajalkainen rantavedessä. Työssä auttaa hyvä kemia ja vapaus esittää tyhmiäkin kysymyksiä.