Tavoitteena erinomaiset virtuaaliset oppimiskokemukset, ei niinkään etäluennot

Yliopistonlehtori Ville Eloranta johtamisen laitokselta kertoi Kauppakorkeakoulun virtuaalisilla Opekahveilla 22.3. siitä, miten hän on lisännyt interaktiivisia elementtejä etä-/virtuaaliluentoihin. Pedagoginen asiantuntija Riikka Evans toimi moderaattorina tilaisuudessa, joka kokosi Zoomin äärelle 25 Kauppakorkeakoulussa opetustehtävissä toimivaa henkilöä.

“Älä vain luennoi, äläkä varsinkaan valvo opiskelijoita ruudun läpi”, Ville sanoi ja jatkoi: ”Luennoimisen sijaan luon yhdessä opiskelijoiden kanssa tietämystä kulloisestakin teemasta. Niin kulunut kuin co-creation -termi onkin, niin se on opetuksessani aivan keskeistä. Luentotapahtumien sijaan rytmitän opetuksen erilaisten viikkoteemojen ja -tehtävien ympärille. Kokemus on tällöin vaihteleva ja monipuolinen.”

”Teemaviikkojen rakenne voi olla vaikka seuraava: maanantaina ja tiistaina voidaan keskittyä lukemaan aiheesta. Keskiviikkona voin pyytää opiskelijoita palauttamaan tiivistelmän keskusteluista, joita opiskelijat ovat käyneet keskenään. Torstaina keskityn käymään läpi niitä asioita, joita opiskelijat eivät ehkä vielä ole täysin sisäistäneet ja voimme keskustella niistä. Perjantaina voimme reflektoida opittua. Pyydän opiskelijoita syntetisoimaan, mitä he ovat oppineet. Eli luentojen suunnittelun sijaan käsikirjoitan tällaisia tiedon yhteisluomisen moduuleja.”

Monta erilaista, mutta hyvää oppimistapaa

Villen mukaan voimme nyt etänä, kun emme ole luentosalissa, huomioida aiempaa paremmin erilaisia oppimistyylejä ja -mieltymyksiä. ”Joku tykkää kuunnella. Toinen taas mieluummin lukee itsenäisesti. Kolmas pitää eniten keskustelemista. Kaikkia näitä on mahdollista tehdä virtuaalisten työkalujen avulla. Havainnot ovat hauskoja: Olen huomannut, että monet opiskelijat esimerkiksi tiskaavat mielellään samalla, kun kuuntelevat – tälle ei ole tietenkään mitään estettä! Kotitöiden tekeminen itse asiassa usein parantaa keskittymistä!”  

Toinen esimerkki: ”Jotkut opiskelijat lukevat mielellään yhdessä. Voin antaa heille pari artikkelia luettavaksi ja pyytää, että he ne luettuaan alleviivaavat tekstistä kohdat, jotka olivat vaikeimpia ymmärtää. Näitä kohtia voidaan sitten käydä läpi ryhmäkeskusteluissa.”

Eloranta jatkaa: ”Erilaisten oppimismieltymysten tukeminen on siis todella tärkeää. Haaste toki on, että en välttämättä tiedä ennalta, minkälaisia opiskelijoita kurssilla on. Pyrinkin hyödyntämään eri tapoja limittäin, samalla parhaiten toimivia tyylejä selvittäen.”

Haasteita virtuaaliympäristössä toki on. ”Jos pidät esitystä, et saa riittävästi palautetta opiskelijoilta, koska et voi kunnolla lukea heidän ilmeitään ja eleitään, vaikka kamerat olisivatkin päällä. Niinpä kannattaa miettiä, kannattaisiko hyödyntää ennakkoon tehtyjä tallenteita. Tallenteita käyttäessäni yleensä pidänkin vain lyhyen puheenvuoron, jossa nostan esiin ja kertaan tärkeimpiä asioita. Tämän jälkeen keskustelen opiskelijoiden kanssa teemasta. Tällöin vuorovaikutus toteutuu.”

Markkinoinnin professori Sanna-Katriina Asikainen kommentoi tähän, että materiaaleja voi ladata etukäteen esimerkiksi Perusall-alustalle, jolloin yhteisoppiminen tulee mahdolliseksi. Tietojärjestelmätieteen vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge puolestaan jakoi kokemuksensa siitä, että vaikka hänellä on etukäteen nauhoitettuja videoita ja luentoja, niin jopa puolet opiskelijoista ei katso niitä säännöllisesti viikkoaikataulun mukaan. Ei vaikka videoihin lisätyistä kysymyspattereista (quizzes) saa lisäpisteitä. Tästä haasteesta myös Ville oli tietoinen ja hän kertoi pyrkineensä ratkaisemaan haasteen tekemällä vain lyhyitä videoklippejä. Ja jokaisen lyhyen videon hän pyrkii otsikoimaan mahdollisimman informatiivisesti. Näillä keinoin hän on onnistunut lisäämään etukäteen nauhoittamiensa videoiden katselumääriä.

Itselle sopivimmat työkalut käyttöön

Opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Tomas Falk kysyi Villen kokemuksista virtuaalisten valkotaulujen, kuten Jamboardin ja Flingan, käytöstä. Ville kertoi näiden olevan hänellä ahkerassa käytössä, mikä on tärkeää myös Zoom-väsymyksen ehkäisemiseksi. ”Zoomissa olemme laatikoidemme vankeja, kirjaimellisesti! Tarvitsemme yhteisen tilan kokemuksia! Pyrin siksi elävöittämään tekemistä hyödyntämällä erilaisia whiteboard-työkaluja, joita Aallossa onkin paljon tarjolla. Mutta kokonaisuuden haluan kuitenkin pitää yksinkertaisena. ”Keep it simple” – aina ei tarvitse juosta uusimman teknologian perässä.”

Riikka Evans jakoi Villen näkemyksen siitä, että kannattaa käyttää sitä teknologiaa, jonka käyttö tuntuu itsestä mukavalta ja varmalta. ”Työkalujen testaaminen etukäteen on erittäin suositeltavaa, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Uusiakin työkaluja kannattaa toki ottaa käyttöön, kunhan ensin testaa niitä muutaman kerran. Eikä tietenkään kannata hämmentyä, jos tekniset ongelmat yllättävät, vaan suhtautua niihin rennosti ja mennä tilanteessa eteenpäin suunnitelmalla ”B”.”

Opekahvien toisen esityksen piti laskentatoimen apulaisprofessori David Derichs, joka puhui skaalattavien, inklusiivisten ja tehokkaiden oppimistilojen luomisesta käyttäen luomaansa VR-case-kokemusta (ensimmäinen laatuaan bisneskoulutuksessa).

Teksti: Terhi Ollikainen