Uutiset

Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa

Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ulkona metsässä.
"Luonnonvaraverosta on vaikea olla pitämättä", sanoo taloustieteen työelämäprofessori Iivo Vehviläinen. Kuva: Iivo Vehviläisen kotialbumi.

Euroopan unionin biodiversiteettistrategia tavoittelee 25 000 jokikilometrin ennallistamista luonnontilaan. Suomessa tämä voisi tarkoittaa noin 750 jokikilometrin ennallistamista. Tavoitteeseen pääsemiseksi on luovuttava osasta vesivoiman tuotantoa, mistä taas aiheutuu kustannuksia. Näiden kustannusten tasaamiseen Taloustieteen laitoksen työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ehdottaa uutta luonnonvaraveroa, jota vesivoiman tuottajat maksaisivat tuotantoon tarvitsemansa veden käytöstä. 

”Vesivoiman hyödyntämisestä maksettava luonnonvaravero parantaisi valtiontalouden liikkumavaraa, kun tehdään päätöksiä siitä, miten aiemmin luonnolle kohdistetut kustannukset jaetaan yhteiskunnan eri toimijoille”, Vehviläinen sanoo.

Tällä hetkellä valtio maksaa suoria korvauksia vesivoimatuotantoaan menettävälle sähköntuottajalle. Kuluttajat taas maksavat korvaukset välillisesti kaikille sähköntuottajille sähkön korkeampina hintoina. Niinpä korkeammat hinnat – ja niistä seuraavat sähköntuottajien kohonneet tuotot – voivat vähentää tiukemman ympäristösääntelyn hyväksyttävyyttä. Sähkön kaltaisen välttämättömyyshyödykkeen tapauksessa voi myös herätä kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta. Siksi Vehviläisen mukaan olisikin oleellista suunnitella huolellisesti, miten jokien ekologisen tilan parantamisen kustannukset ja hyödyt tasapainotetaan kuluttajien ja tuottajien välillä. 

Vehviläisen ehdottama luonnonvaravero on yksi keino tasapainottaa kustannuksia. Samalla se toisi lisää verotuloja valtion kassaan. Luonnonvarojen käytön haitallisten vaikutusten taloudelliselle ohjaukselle luo oikeudellisen pohjan EU-oikeuden pilaaja maksaa -periaate sekä sen sovellus vesipuitedirektiivissä veden käytön ympäristö- ja luonnonvarakustannusten kattamisesta.

Ympäristönsuojelun kääntöpuoli: Voi lisätä teollisuuden voittoja ja nostaa kuluttajien kustannuksia

Työelämäprofessori Iivo Vehviläinen on tuoreessa tutkimuksessaan selvittänyt ympäristön tilaa parantavan, mutta vesivoiman tuotantokapasiteettia vähentävän sääntelyn vaikutuksia Suomen sähkömarkkinoihin analysoimalla Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtyjä tarjouksia. Hän havaitsi, että Suomessa päästäisiin EU:n tavoitteisiin ilman oleellisia vaikutuksia sähköntuotannon kapasiteettiin.

”Purettavat vesivoimalat voidaan Suomessa valita niin, että tuotanto vähenee korkeintaan joitakin prosentteja maamme vesivoiman tuotannosta. Voimmekin Suomessa vapauttaa tuhansia jokikilometrejä ilman merkittäviä vaikutuksia vesivoiman tuotantoon tai ilmastotavoitteiden toteutumiseen”, Vehviläinen sanoo.

Vesivoiman ympäristösääntelyn kiristäminen aikaansaa kuitenkin kustannuksia, joiden jakajina ovat kuluttajat, sähköntuottajat tai valtio. 

Vehviläisen mukaan EU:n vesivoimaan kohdistuva biodiversiteettitavoite voisi tarkoittaa Suomessa vuosikustannuksiksi muutettuna kolmen miljoonan euron taloudellista tappiota koko yhteiskunnan kannalta. Tarkastelussa ei kuitenkaan otettu huomioon luonnon tilan parantumisen tuomaa ympäristöhyötyä. 

Tuotantokapasiteetin purkaminen johtaisi sähkön hinnan nousuun, ja sähkön tuottajien vuosituotot kasvaisivat noin 16 miljoonaa euroa. Lopputulemana ympäristönsuojelun toteuttamisen kustannukset ja tuottajien ylimääräiset voitot jäisivät kuluttajien maksettavaksi. 

”Luonnonvaraverosta on vaikea olla pitämättä. Ympäristön tilaa voidaan parantaa nykyistä nopeammin ja ennallistamisen kustannusten sijaan valtiolle voidaan saada tuottoja energiantuottajilta, oikein toteutettuna ilman haitallisia markkinavaikutuksia”, Vehviläinen sanoo. 

Linkki tutkimusjulkaisuun: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0095069623001109

 

Lisätiedot

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Opiskelija Aallossa lukemassa kirjaa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto lisää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi

Aalto-yliopisto on kartoittanut tärkeimpiä toimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Suurimmat päästövähennykset saadaan energian hankinnasta ja käytöstä.
Puustoa kerrostaloalueella.
Mediatiedotteet Julkaistu: