Uutiset

Suomi tarvitsee parhaat osaajat menestyäkseen

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri painotti lukuvuoden avajaispuheessaan globaalia kilpailukykyä ja suomalaisiin vahvuuksiin perustuvaa osaamista.
avajaiset_fi.jpg

‒ Muita matkimalla olemme aina jälkijunassa. Maailmanluokan tutkimusryhmissä tuotetaan luotettavaa, uutta tietoa ja koulutetaan päteviä tohtoreita. Innovaatioita näistä aineksista pystyy leipomaan se, jolla on hyvä käsitys yhteiskunnan ongelmista ja joka kykenee näkemään oman osaamisensa mahdollisuudet, totesi Teeri Aalto-yliopiston Arabian kampuksella vietetyissä avajaisissa 2. syyskuuta. 

Globaalissa kilpailutilanteessa myös yliopistojen menestystä on Teerin mukaan arvioitava globaalisti.

‒ Jos haluamme menestyä kansakuntana, meillä on oltava erinomaisia tutkijoita, oikeasti maailman parhaita. On ensiarvoisen tärkeää, että ne yliopistot, joita Suomi päättää ylläpitää, yltävät omilla vahvuusaloillaan kansainväliseen kärkeen. Oleellista on myös se, että yliopiston professorikunnalla on hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Tässä asiassa Suomi ja Aalto-yliopisto ovat maailman kärjessä.

Yliopistoihin tehdyissä investoinneissa Teeri peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä.
 
‒ Poukkoilu yliopistojen rahoituksessa on aina haitallista. Huippuosaamisen kehittäminen on kallista, mutta siitä luopuminen käy vielä kalliimmaksi.

Yliopisto kehityksen moottorina

Myös ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu nosti esiin yliopistojen pärjäämisen kansainvälisessä kilpailussa.

‒ Suomen vahvuus ja tulevaisuus perustuvat vapauteen ja vastuuseen, mikä kasvattaa yksilöllisiä globaalissa kilpailussa pärjääviä osaajia, jotka tuottavat lisäarvoa yhteiskunnalle opintojen aikana ja sen jälkeen. Tulevaisuuden yliopisto ei voi olla tutkinto- ja julkaisutehdas, vaan yhteiskuntaa jatkuvasti palveleva kehityksen moottori.

Elinkeinoelämän tervehdyksen avajaisiin toi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, joka pääministerikaudellaan oli keskeisesti vaikuttamassa Aalto-yliopiston syntyyn. Hän muistutti yliopistoja Aalto-yliopiston perustamisvaiheista:

‒ Lisärahat, joita hallitukseni osoitti sekä pääomittamiseen että toimintamäärärahoihin, eivät olleet automaattisia yliopistokentälle tulevia lisärahoja. Yliopistokenttä saattoi saada ne vain siksi, että yliopistouudistus tehtiin ja merkittävä osa lisäpanostuksesta annettiin, koska luotettiin Aalto-yliopiston muodossa luotavaan konseptiin. Se raha ei ollut pois muilta yliopistoilta vaan ekstraa.

Avajaisten tiede-esitelmän piti professori Hele Savin, joka kertoi aurinkoenergian uusista tutkimusnäkymistä ja yritysyhteistyön merkityksestä hänen omassa tutkimustyössään. Professori Savin johtaa elektronifysiikan tutkimusryhmää Sähkötekniikan korkeakoulussa. Hän sai vuonna 2013 World Economic Forumin (WEF) Young Scientist 2013 -palkinnon, joka myönnetään maailman ansioituneimmille nuorille tieteen edelläkävijöille.

Avajaisissa jaettiin myös perinteinen Aalto-teko-palkinto. Palkinnon saivat professori Pirjo Kääriäinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulusta kunnianosoituksena monialaisen CHEMARTS-yhteistyön käynnistämisestä. Opiskelijavetoisissa hankkeissa on ideoitu ja kehitetty värejään muuttavia tekstiilejä, suomalaisesta selluloosasta valmistettuja ylellisyystuotteita sekä kierrätyskuiduista kolmiulotteisella tulostustekniikalla valmistettuja tuotteita.

Rehtori Tuula Teerin puhe 2.9.(pdf)
Lauri Lehtoruusun puhe (pdf)
Matti Vanhasen puhe (pdf)
 

Avajaisten jälkeen Aalto Partyyn Otaniemeen

Lisää Aalto Partyn tunnelmakuvia Facebookissa

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jaakko Lehtinen
Tiedotteet Julkaistu:

EU myönsi 4 miljoonaa euroa konenäön ja biosynteesin mullistavaan tutkimukseen

Jaakko Lehtinen ja Jan Deska saivat Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoitukset.
Väre. Kuva:Tuomas Uusheimo
Tiedotteet Julkaistu:

Selvitys muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut

Perusteellinen selvitys Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut.
Suomi 100 -satelliitti
Tiedotteet Julkaistu:

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.
aalto university comet interceptor image: George Brydon, MSSL/UCL
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sekuntipeliä avaruudessa – Suomalaisteknologia kuvaa varhaisen aurinkokunnan salaisuuksia kuljettavan komeetan

Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat kuvausteknologiaa Euroopan avaruusjärjestön missioon, joka tutkii aurinkokunnassamme ensimmäistä kertaa vierailevaa komeettaa. Luotain laukaistaan avaruuteen vuonna 2028.