Suomi tarvitsee parhaat osaajat menestyäkseen

‒ Muita matkimalla olemme aina jälkijunassa. Maailmanluokan tutkimusryhmissä tuotetaan luotettavaa, uutta tietoa ja koulutetaan päteviä tohtoreita. Innovaatioita näistä aineksista pystyy leipomaan se, jolla on hyvä käsitys yhteiskunnan ongelmista ja joka kykenee näkemään oman osaamisensa mahdollisuudet, totesi Teeri Aalto-yliopiston Arabian kampuksella vietetyissä avajaisissa 2. syyskuuta. 

Globaalissa kilpailutilanteessa myös yliopistojen menestystä on Teerin mukaan arvioitava globaalisti.

‒ Jos haluamme menestyä kansakuntana, meillä on oltava erinomaisia tutkijoita, oikeasti maailman parhaita. On ensiarvoisen tärkeää, että ne yliopistot, joita Suomi päättää ylläpitää, yltävät omilla vahvuusaloillaan kansainväliseen kärkeen. Oleellista on myös se, että yliopiston professorikunnalla on hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Tässä asiassa Suomi ja Aalto-yliopisto ovat maailman kärjessä.

Yliopistoihin tehdyissä investoinneissa Teeri peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä.
 
‒ Poukkoilu yliopistojen rahoituksessa on aina haitallista. Huippuosaamisen kehittäminen on kallista, mutta siitä luopuminen käy vielä kalliimmaksi.

Yliopisto kehityksen moottorina

Myös ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu nosti esiin yliopistojen pärjäämisen kansainvälisessä kilpailussa.

‒ Suomen vahvuus ja tulevaisuus perustuvat vapauteen ja vastuuseen, mikä kasvattaa yksilöllisiä globaalissa kilpailussa pärjääviä osaajia, jotka tuottavat lisäarvoa yhteiskunnalle opintojen aikana ja sen jälkeen. Tulevaisuuden yliopisto ei voi olla tutkinto- ja julkaisutehdas, vaan yhteiskuntaa jatkuvasti palveleva kehityksen moottori.

Elinkeinoelämän tervehdyksen avajaisiin toi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, joka pääministerikaudellaan oli keskeisesti vaikuttamassa Aalto-yliopiston syntyyn. Hän muistutti yliopistoja Aalto-yliopiston perustamisvaiheista:

‒ Lisärahat, joita hallitukseni osoitti sekä pääomittamiseen että toimintamäärärahoihin, eivät olleet automaattisia yliopistokentälle tulevia lisärahoja. Yliopistokenttä saattoi saada ne vain siksi, että yliopistouudistus tehtiin ja merkittävä osa lisäpanostuksesta annettiin, koska luotettiin Aalto-yliopiston muodossa luotavaan konseptiin. Se raha ei ollut pois muilta yliopistoilta vaan ekstraa.

Avajaisten tiede-esitelmän piti professori Hele Savin, joka kertoi aurinkoenergian uusista tutkimusnäkymistä ja yritysyhteistyön merkityksestä hänen omassa tutkimustyössään. Professori Savin johtaa elektronifysiikan tutkimusryhmää Sähkötekniikan korkeakoulussa. Hän sai vuonna 2013 World Economic Forumin (WEF) Young Scientist 2013 -palkinnon, joka myönnetään maailman ansioituneimmille nuorille tieteen edelläkävijöille.

Avajaisissa jaettiin myös perinteinen Aalto-teko-palkinto. Palkinnon saivat professori Pirjo Kääriäinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulusta kunnianosoituksena monialaisen CHEMARTS-yhteistyön käynnistämisestä. Opiskelijavetoisissa hankkeissa on ideoitu ja kehitetty värejään muuttavia tekstiilejä, suomalaisesta selluloosasta valmistettuja ylellisyystuotteita sekä kierrätyskuiduista kolmiulotteisella tulostustekniikalla valmistettuja tuotteita.

Avajaisten jälkeen Aalto Partyyn Otaniemeen

Lisää Aalto Partyn tunnelmakuvia Facebookissa