Uutiset

Suomen Akatemialta rahoitusta tutkimusinfrastruktuureille

Rahoitus kohdistuu laajasti Aalto-yliopiston eri infrastruktuureille, ja joukossa on myös sellaisia, jotka eivät ole aiemmin saaneet kansallista infrastruktuurirahoitusta.
Sumennetussa, abrastaktissa kuvassa kuparinpunaisena hehkuvia johtoja jossain avotilassa

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 20 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien laajan ja monimuotoisen hyödynnettävyyden lisäämiseen tähtääville hankkeille. Rahoituksella tuetaan erityisesti tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Rahoitetuista infrastruktuureista Aalto-yliopisto on mukana kuudessa tutkimuskonsortiossa, joissa tutkitaan ja kehitetään mikro- ja nano- sekä kvanttiteknologioita, jaettuja digitaalisia tiloja, langattomia tietoliikenneteknologioita, bio- ja kiertotaloutta, maa-avaruus-ekosysteemin mittaamista, sekä luonnon ja synteettisiä epäorgaanisia materiaaleja.

”Olen iloinen, että rahoitusta saatiin laajalle joukolle tutkimusinfrastruktuureja. Nämä infrastruktuurit tukevat tutkimuksemme seitsemää avainaluetta ja mahdollistavat tieteellisiä läpimurtoja. Aallolla on kansallinen ja osittain kansainvälinenkin vastuu oman alueensa infrastruktuurien ylläpidosta ja kehittämisestä, ja ne ovat tärkeä yhteistyön alusta sekä Aallon sisällä että kumppaniemme kanssa”, sanoo Aalto-yliopiston tutkimusinfrastruktuureista vastaava vararehtori Janne Laine.

Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -hausta rahoitusta saaneet tutkimusympäristöt

OtaNano 1 415 708 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 1 751 533 euroa)

OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa laajan valikoiman laitteistoja mikro- ja nanotieteen ja -teknologian sekä kvanttiteknologian tutkimukseen. Tutkimusympäristön toiminnoista vastaavat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

OtaNanon erityisyys on tutkimuksen ja yritystoiminnan laaja innovaatioekosysteemi. Rahoituksella panostetaan erityisesti laitteistoihin, jotka mahdollistavat yrityskäytön lisäämisen entisestään. Näin varmistetaan, että nanoteknologian, kvanttilaskennan ja matalan lämpötilan fysiikan huippututkimuksesta ja erityisosaamisesta syntyy Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyistä korkean teknologian liiketoimintaa. OtaNanossa yritysten on mahdollista siirtyä tutkimuksesta suoraan pilottituotantoon, mikä nopeuttaa korkean teknologian tuotteiden saamista markkinoille ja tuo säästöjä investointikuluissa ja ajassa.

MAGICS 1 052 206 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 2 366 876 euroa)

Aalto-yliopiston johtamassa MAGICS-konsortiossa tutkitaan ja kehitetään jaettuja digitaalisia tiloja ja etäläsnäoloa. Datan kerääminen ja digitointi muuttavat yhteiskunnan. Teknologinen siirtymä kehon ja yksilön, ryhmien sekä kulttuurien tasolla vaikuttaa radikaalisti ihmisen kokemusmaailmaan. Keinoälysovellukset muuttavat oleellisesti ihmisten välistä vuorovaikutusta, muotoilua, oppimista, mediaa, taidetta, robotiikkaa ja terveydenhuoltoa. MAGICS kokoaa eri yliopistojen huippulaitteistot kansalliseksi verkostoinfrastruktuuriksi kokonaisuuden tutkimukseen.

Aalto-yliopisto keskittyy ihmisen toiminnan mittaamiseen ja digitoimiseen, ja Tampereen yliopisto multimodaaliseen keholliseen vuorovaikutukseen, pelikulttuureihin, visuaalisen tiedon esittämiseen ja visuaalisten digitaalisten maailmojen rakentamiseen. Taideyliopisto valottaa kokonaisuutta taiteen näkökulmasta.

Lue juttu aiheesta

Uusi teknologia tekee etäläsnäolosta lähes aidon tuntuista

Tulevaisuuden langattomat verkot (FUWIRI) 347 472 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 1 397 476 euroa)

Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuuri FUWIRI on kansallinen korkean vaikuttavuuden tutkimus-, innovaatio- ja yhteistyöalusta, jossa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tutkimusinfrastruktuuri mahdollistaa uusien langattomiin verkkoihin liittyvien laiteratkaisujen, algoritmien, ohjelmistojen ja sovellusten tutkimisen, kehittämisen ja testaamisen.

Aalto-yliopistossa on laaja mittausympäristö elektroniikan laitteiden tutkimukseen ja suunnitteluun. Rahoitus mahdollistaa laitteiston täydentämisen siten, että tulevaisuuden moniantennijärjestelmät voidaan optimoida paremmin ja energiatehokkaammin. Hanke tukee myös hankekumppaneiden entuudestaan vahvaa yhteistyötä.

BIOECONOMY 301 000 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 875 000 euroa)

Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n BIOECONOMY-infrastruktuurin tutkimus- ja kehitystoiminnassa pyritään ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittämättömyyden aiheuttamia ongelmia. BIOECONOMY kattaa tutkimuksen koko arvoketjun laboratoriomittakaavasta pilotteihin sekä yhdistää materiaali- ja kemiantekniikan sekä bioteknisten prosessien tutkimuksen. Tutkimusympäristön erityisosaamista on bio- ja kiertotalous, jossa metsäbiomassaa ja biopohjaisia sivu- ja jätevirtoja jalostetaan korkean teknologian tuotteiksi. Tutkimusinfrastruktuurin avulla molekyylitason tutkimustulokset voidaan skaalata lähes markkinoille valmiiksi tuotteiksi ja teknologioiksi.

RAMI RawMatTERS Suomi 200 200 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 614 403 euroa)

Aalto-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Geologian tutkimuskeskus GTK ylläpitävät yhdessä RAMI Circular Raw Materials -infrastruktuuria. Se palvelee luonnon ja synteettisten epäorgaanisten materiaalien tutkimusta ja koulutusta sekä tukee Suomen asemaa kiertotaloustutkimuksen johtajana maailmanlaajuisesti. Tutkimusinfrastruktuuri on erityisen tärkeä suljettujen materiaalikiertojen, kestävän kehityksen energiatutkimuksen, primääristen kaivostuotteiden jatkojalostuksen sekä sekundääristen raaka-aineiden prosessoinnin ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Maa-avaruus-ekosysteemi (E2S-industry) 140 000 euroa (kokonaisrahoitus yhteensä 712 600 euroa)

Maa-avaruus-ekosysteemi (E2S) sisältää havaintoja Sodankylän ja Metsähovin mittausalueilta, joilla toimii Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio, Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus, Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorio sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusasema. Suurmittausalueet muodostavat kansainvälisesti ainutlaatuisen infrastruktuurin, joka kattaa havaintoja avaruudesta ilmakehään ja maan pinnalle asti.

Metsähovissa rahoitus mahdollistaa laitteistohankintoja ja muita valmistelutöitä radioteleskoopin uusinta teknologiaa edustavan vastaanottimen hankintaa varten. Oulun yliopisto johtaa tutkimuskonsortiota.

Lue lisää:

Suomen Akatemian rahoituspäätökset 30.11.2020Aalto-yliopiston tutkimuksen infrastruktuurit

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ihminen, joka katsoo kohti tulevaisuutta
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Viisi vinkkiä, joilla voit kehittää luovuuttasi tänä keväänä ja kesänä

YK viettää Maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää 21. huhtikuuta. Kokosimme vinkkejä luovuuden oppimiseen.
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.