Uutiset

Suomalaisten datankäyttö kasvaa vauhdilla ja lisää koko informaatiosektorin sähkönkulutusta

Suomessa mobiilidatan käyttö kasvaa muita maita nopeammin, käy ilmi Aalto-yliopiston ja Etlan tuoreesta raportista.
Hands holding a smartphone that displays a map application
Suomessa mobiilidatana käyttö suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Teollisuuden ja kuluttajien IP-liikenteen ja datan käyttö on kasvanut huimasti viidentoista viime vuoden aikana. Suomessa vuosina 2011-2017 kiinteän verkon datan käyttö kasvoi seitsenkertaiseksi ja mobiilidatan jopa 25-kertaiseksi. Viime vuosina kasvuvauhti on hidastunut, mutta tutkijat uskovat kasvun jatkuvan edelleen tulevina vuosina.

Tiedot käyvät ilmi Aalto-yliopiston ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta tutkimusraportista, joka julkistettiin maanantaina 8. kesäkuuta. Aallon ja Etlan tutkijat käyvät raportissaan läpi, kuinka informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö kasvoi vuosina 2011–2017.

Viime vuosikymmenellä informaatiosektori ja ohjelmistopohjaiset sovellukset ottivat entistä isomman roolin ihmisten ja organisaatioiden arjessa. Digitaalisia palveluita, mobiilisovelluksia ja ohjelmistoja hyödynnetään enenevissä määrin niin arkisessa yhteydenpidossa kuin yritysten toiminnassa.

Suomessa yksinään mobiilidatan käyttö kasvoi tarkastelujaksolla keskimäärin 72 prosenttia vuodessa. Suomessa mobiilidatan osuus datan kokonaiskäytöstä on nyt noin 29 prosenttia. Sen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Ilmiötä selittää kaksi tekijää: Suomessa kuluttajille on tarjolla kiinteähintaisia liittymiä, joihin kuuluu rajattomasti dataa, ja Suomella on vahva rooli mobiiliteknologioiden kehittäjänä.

Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata vain yksittäisen kuluttajan vaan koko ICT-alan sähkönkulutusta. Merkittävimmin IP-liikennettä on lisännyt kuluttajien datapalveluiden käyttö, etenkin streaming-palvelut.

Kun valtiot, yritykset ja erilaiset organisaatiot pyrkivät siirtymään kohti vähähiilistä taloutta, informaatiosektorin rooli on kaksijakoinen. Yhtäältä on esitetty, että informaatiosektori tehostaa energiankulutusta ja muodostaa pohjan vihreämmälle taloudelle. Toisaalta informaatiosektorin energiankäytön kasvu ja harvinaisten metallien massiivinen käyttö käytettävissä laitteissa on nähty myös uhkana kestävälle kehitykselle. 

Suomessa sähkönkäyttö edustaa nyt jo 68,7 prosenttia koko informaatiosektorin energiankäytöstä. Vuosien 2011-2017 aikana koko informaatiosektorin sähkönkäyttö on kasvanut 13,9 prosenttia. Toimialan sisällä erityisen voimakasta kasvu on tietojenkäsittelypalveluissa, joissa sähkönkäyttö on kasvanut peräti 130,9 prosenttia samalla aikavälillä. Tietojenkäsittelypalveluihin luetaan muun muassa palvelinkeskukset, joiden määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Vuonna 2017 informaatiosektorin osuus koko Suomen sähkönkäytöstä oli yksi prosentti.

"Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta ICT-alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin", huomauttaa Etlan johtava tutkija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä.

"Tutkimuksen perusteella IP-liikenteen ja datan määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta alan sähkönkulutus ei ole kasvanut vastaavalla vauhdilla. Sen sijaan informaatiosektorin sähkönkulutuksen suhteellinen osuus koko maan sähkön kokonaiskulutuksessa Euroopassa näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa palvelinkeskusten määrään. Eli nyt kerätyn tiedon valossa alan sähkönkulutuksen kasvu painottuu vahvasti palvelinkeskuksiin, ei niinkään tietoliikenneverkkoihin", toteaa Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen.

Tutkijat saivat muodostettua hyvän kokonaiskäsityksen informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutuksesta Tilastokeskuksen ja Eurostatin avoimen datan ansiosta. Koska avointa tilastotietoa oli hyvin saatavilla paitsi Suomesta myös muualta Euroopasta, he pystyivät myös vertailemaan Euroopan maita keskenään.

Raportti on laadittu osana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman työtä ja Suomen Akatemian rahoittamaa Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusprojektia.

Lisätietoja

Kari Hiekkanen
Tutkija, Aalto-yliopisto
Puh. 050 5730 389
[email protected]

Timo Seppälä
Johtava tutkija, Etla
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puh. 046 851 0500
[email protected]

Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. (Etla Raportti 104).

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

New Cotton Project
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puuvillalle haastaja

Aalto-yliopisto mukana yhteistyöhankkeessa, jossa luodaan kestävää muotia huipputeknologian avulla.
Blue sea, golden grass and green woods in a view to Laajalahti nature reserve
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta strategiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.
Aalto University alumnus Asad Awan.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Asad Awan palkittiin parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta

Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistunut Awan kehitti väitöskirjassaan ohjausmenetelmiä tehokkaampiin sähkömoottoreihin, jotka voivat pienentää moottorikäyttöisten järjestelmien hiilijalanjälkeä.
Ioncell-kuituja kierrätysmateriaalista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell-menetelmällä tehdyn kuidun vetolujuus oli jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kesti hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.