Uutiset

Suomalaisstartupin keksintö vauhdittaa koronaviruksen testaamista

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama XFold Imaging Oy:n kehitti nanopinnoitetun lasilevyn, joka monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Sen ansiosta koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä jopa päivää aiemmin nykyiseen verrattuna.
SARS-COVID19
Nanopinnoitettu lasi monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Kuvassa koronavirusta sisältävä näyte ilman pinnoitettua lasia (vasemmalla) ja XFoldin nanopinnoitetun lasin kanssa (oikealla). Kuva: XFold Imagining Oy

XFoldin kehittämä tuote näyttää päällepäin tavalliselta lasilta. Ainutlaatuisen nanopinnoitteen ansiosta se on kuitenkin voimakas signaalinvahvistaja, joka voidaan integroida jo olemassa oleviin mikroskooppeihin. Nanopinnoite kasvattaa mikroskoopin antaman kuvan tarkkuuden jopa monikymmenkertaiseksi, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa.

”Nykyisin koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä 3–5 vuorokautta altistumisen jälkeen. Meidän teknologiamme lyhentää aikaa jopa 24 tuntia. Myös tutkittavien lääkkeiden vaikutus havaitaan nopeammin ilman, että laitteita tai työprosesseja tarvitsee uusia”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Jäntti.

Vuonna 2019 Aalto Startup Centeristä ponnistanut XFold on testannut teknologiaansa muun muassa biolääketieteen ja virologian asiantuntijoiden kanssa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Viikin Biocenterissä ja Meilahden Biomedicumissa sekä monien kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa muun muassa Japanissa ja Yhdysvalloissa.

”Olemme pilotoineet teknologiaamme virusten tutkimisessa esimerkiksi Stanfordin yliopiston kanssa ja huomanneet sen mahdollisuudet koronaviruksen diagnosoimisessa ja lääketestauksessa. Teknologiamme on avannut tutkijoille lääketieteen maailmassa aivan uusia mahdollisuuksia”, Jäntti sanoo.

XFold työllistää suoraan kolme henkilöä. Muun muassa Business Finlandin ja Butterfly Venturesin rahoittama yritys keskittyy nyt sataprosenttisesti teknologian mahdollisuuksiin koronaepidemian vastaisessa työssä. Erityisen suuri potentiaali on Jäntin mukaan köyhemmissä maissa.

”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan. Se on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, joka voisi nostaa köyhempien maiden terveydenhoidon laboratorioiden diagnostiikkatarkkuuden länsimaiden tasolle”, Jäntti sanoo.

Nanopinnoitettu lasi voi tulevaisuudessa vauhdittaa myös monien muiden lääkkeiden kehittämistä. Perinteisesti tutkittavat solut on pitänyt valkaista, jotta soluja olisi mahdollista tarkastella mikroskoopilla ja ottaa niistä kuvia. Valkaisuprosessi kuitenkin lyhentää solujen elinikää, mikä vaikeuttaa kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden vaikutusten tutkimista. Nanopinnoitetun lasin ansiosta valkaisua ei tarvita, joten elävää solua on mahdollisuus seurata huomattavasti pidempään.

”XFold Imagining on esimerkki, kuinka teknologia auttaa selättämään tämän nykyisen kriisin – ja ratkaisemaan tulevia. Aalto Startup Center haluaa olla tässä ehdottomasti mukana eturintamassa omalla panoksellaan”, Aalto Startup Centerin johtaja Marika Paakkala.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvituskuva, jossa nukkuu mustahiuksinen nainen kännykkä vierellään yöpöydällä
Tiedotteet Julkaistu:

Uniapnea uhkaa kansanterveyttä – opiskelijat kehittivät sovelluksen, joka tunnistaa sen oireita kotioloissa

Uniapnean diagnosointi on työlästä ja kallista, joten helppokäyttöinen menetelmä sen seulontaan ja pitkäaikaisseurantaan on erittäin tervetullut.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
Violetti- ja beigesävyinen kuvituskuva, jossa näkyy ihmisiä ja numeroita
Tiedotteet Julkaistu:

Kohti parempaa hoitoa ja ennusteita – tekoäly tuottaa dataa synteettisesti

Mahdollisuus tuottaa suuria määriä tutkimusaineistoa keinotekoisesti helpottaa merkittävästi esimerkiksi covid19-taudin tutkintaa.
Changing the Aalto University's Metsähovi radio observatory radome. Photo: Kalle Kataila
Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Kuin 20-metrinen golfpallo – Metsähovin radioteleskooppi sai uuden suojakuvun

Metsähovin radiotutkimusaseman maamerkki suojaa teleskooppia ja mahdollistaa Auringon ja mustien aukkojen tutkimisen vuoden ympäri.