Uutiset

Suomalaisstartupin keksintö vauhdittaa koronaviruksen testaamista

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama XFold Imaging Oy:n kehitti nanopinnoitetun lasilevyn, joka monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Sen ansiosta koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä jopa päivää aiemmin nykyiseen verrattuna.
SARS-COVID19
Nanopinnoitettu lasi monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Kuvassa koronavirusta sisältävä näyte ilman pinnoitettua lasia (vasemmalla) ja XFoldin nanopinnoitetun lasin kanssa (oikealla). Kuva: XFold Imagining Oy

XFoldin kehittämä tuote näyttää päällepäin tavalliselta lasilta. Ainutlaatuisen nanopinnoitteen ansiosta se on kuitenkin voimakas signaalinvahvistaja, joka voidaan integroida jo olemassa oleviin mikroskooppeihin. Nanopinnoite kasvattaa mikroskoopin antaman kuvan tarkkuuden jopa monikymmenkertaiseksi, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa.

”Nykyisin koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä 3–5 vuorokautta altistumisen jälkeen. Meidän teknologiamme lyhentää aikaa jopa 24 tuntia. Myös tutkittavien lääkkeiden vaikutus havaitaan nopeammin ilman, että laitteita tai työprosesseja tarvitsee uusia”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Jäntti.

Vuonna 2019 Aalto Startup Centeristä ponnistanut XFold on testannut teknologiaansa muun muassa biolääketieteen ja virologian asiantuntijoiden kanssa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Viikin Biocenterissä ja Meilahden Biomedicumissa sekä monien kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa muun muassa Japanissa ja Yhdysvalloissa.

”Olemme pilotoineet teknologiaamme virusten tutkimisessa esimerkiksi Stanfordin yliopiston kanssa ja huomanneet sen mahdollisuudet koronaviruksen diagnosoimisessa ja lääketestauksessa. Teknologiamme on avannut tutkijoille lääketieteen maailmassa aivan uusia mahdollisuuksia”, Jäntti sanoo.

XFold työllistää suoraan kolme henkilöä. Muun muassa Business Finlandin ja Butterfly Venturesin rahoittama yritys keskittyy nyt sataprosenttisesti teknologian mahdollisuuksiin koronaepidemian vastaisessa työssä. Erityisen suuri potentiaali on Jäntin mukaan köyhemmissä maissa.

”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan. Se on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, joka voisi nostaa köyhempien maiden terveydenhoidon laboratorioiden diagnostiikkatarkkuuden länsimaiden tasolle”, Jäntti sanoo.

Nanopinnoitettu lasi voi tulevaisuudessa vauhdittaa myös monien muiden lääkkeiden kehittämistä. Perinteisesti tutkittavat solut on pitänyt valkaista, jotta soluja olisi mahdollista tarkastella mikroskoopilla ja ottaa niistä kuvia. Valkaisuprosessi kuitenkin lyhentää solujen elinikää, mikä vaikeuttaa kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden vaikutusten tutkimista. Nanopinnoitetun lasin ansiosta valkaisua ei tarvita, joten elävää solua on mahdollisuus seurata huomattavasti pidempään.

”XFold Imagining on esimerkki, kuinka teknologia auttaa selättämään tämän nykyisen kriisin – ja ratkaisemaan tulevia. Aalto Startup Center haluaa olla tässä ehdottomasti mukana eturintamassa omalla panoksellaan”, Aalto Startup Centerin johtaja Marika Paakkala.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.