Uutiset

Suomalaiset ovat etätöissä tuotteliaita ja tyytyväisiä, mutta työyhteisön fyysinen etäisyys nakertaa jaksamista – uusia työtapoja tarvitaan

Vajaa vuosi pandemia-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.

Vajaa vuosi pandemia-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä. Toisin kuin etukäteen pelättiin, suomalaiset ovat onnistuneet pitämään kiinni työajoista myös etätöissä ja työn ja vapaa-ajan tasapaino koetaan hyväksi.

LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist johtaa yliopistojen konsortiohanketta, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.

”Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän”, Blomqvist sanoo.

Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja

FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.

"Kommunikaation laatu on keskeinen tekijä etätyön sujuvuuden kannalta, vaikka käytössä olevat välineet ovat olleet suhteellisen perinteisiä. Pääasiassa viestejä vaihdetaan sähköpostien ja etäkokousten avulla. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalista media käytetään suhteellisen vähän. Kaiken kaikkiaan useimmat kaipaavat kollegojensa tapaamista kasvokkain", sanoo Aalto-yliopiston senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian emeritusprofessori Matti Vartiainen.

Vielä julkaisemattomat tutkimustulokset kertovat, että erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista.

Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.

”Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä”, Blomqvist sanoo.

Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.

Tutkimushanke jatkuu tällä hetkellä Business Finlandin rahoittamana Co-Creation -hankkeena. Lisäksi jo kerättyä laadullista aineistoa analysoidaan Aallon tutkijoiden toimesta toimintakäytäntöjen ja palvelujen kehittämiseksi.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, Ylen sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.

Lisätietoja:

Matti Vartiainen, senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693

Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392

Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819

Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664

Etätyö Suomessa koronaviruspandemian aikana – pitkittäistutkimuksen tuloksia

Tiedote LUT-yliopiston sivulla

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Yliopiston verkkopalvelujen häiriötilanne pääosin korjattu

Osa Aalto-yliopiston verkkopalveluista oli keskiviikkona suljettu.
Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.