Uutiset

Suomalainen Koulu valloitti nepalilaiset

Seuraavaksi vertaisoppimisen mallia on tarkoitus testata pakolaisleirillä.

Design Factoryn valkoisella penkillä keikkuvan Elina Koiviston puhe pulppuaa intoa – ja kiitollisuutta.

Läppärin ruudun täyttävät kuvat Nepalin Katmandusta, jossa Kirkon Ulkomaanapu järjesti suomalaisryhmälle mahdollisuuden testata Burning Manin jo valloittanutta Koulu School-vertaisoppimisen mallia nepalilaisten nuorten ja opetusalan ammattilaisten keskuudessa. Koiviston ja muiden aaltolaisten lisäksi Katmanduun lensi osaajia mallin ideoineesta Demos Helsingistä sekä Kirkon Ulkomaanavusta.

”Nepalilaiset olivat mahtavia, ja saimme huippupalautetta. On huikeaa saada olla mukana tällaisessa projektissa!”

Sata metriä kangasta

Koulu Schooliksi ristityn mallin idea tiivistyy kahteen ydinajatukseen: kuka tahansa voi opettaa, kun löytää oman juttunsa ja hyvään oppituntiin riittää viisi olennaista elementtiä. Katmanduun matkustanut joukko sai kuitenkin huomata sen olevan paljon muutakin.

”Prosessi ei alakaan sen oman jutun löytämisestä vaan yhdessä tekemisestä, Koulun ja sen mahdollistavan inspiroivan oppimisympäristön konkreettisesta rakentamisesta. Siinä syttyy se innostus ja luottamus”, Koivisto painottaa ja myöntää nauraen, ettei kaikkien ideoiden toteuttaminen ollut ihan yksinkertaista

”Sata metriä kangasta on, noh, aika paljon kangasta. Sen verran tarvittiin, koska olimme päättäneet pitää oppitunnit ulkona ja tarvitsimme suojan auringolta. Oli melkoinen homma mitata, leikata ja ommella, mutta saimme selätettyä tämänkin haasteen yhdessä UCEP-ammattikoulun (Under-privileged Children Educational Program) lahjakkaiden opiskelijoiden kanssa. Heiltä saimme korvaamatonta apua aurinkosuojan suunnittelussa ja varsinaisessa toteutuksessa.”

Koulu Schooliin osallistujat olivat vähävaraisille tarkoitetun ammattikoulun oppilaita, opettajia ja hallintohenkilökuntaa sekä vapaaehtoistyöntekijöitä. Päivän aikana he oppivat vertaisoppimisesta ja löysivät omat vahvuutensa, tutustuivat viiden sormen metodiin ja suunnittelivat omat tuntinsa ja niiden markkinoinnin. Lopulta olivat vuorossa itse oppitunnit.

”Siellä oli kaikkea kirjansidonnasta työn ja perheen yhdistämiseen. Yksi hienoimmista oli roskapussin taittelu sanomalehdestä. Se voi kuulostaa simppeliltä, mutta on oikeasti suuri asia: muovisten roskapussien käyttö on kaikki jätteet polttavassa Katmandussa iso saasteongelma, ja roskapussien kautta päästään puhumaan myös kierrätyksestä ja ekologisuudesta laajemminkin”, Koivisto pohtii.

”Lopuksi järjestettiin vielä pitkä palautekeskustelu, jonka tavoitteena oli osallistaa paikalliset Koulun kehittämiseen.”

Koulu pakettiin

Ammattikoulun lisäksi suomalaisryhmä järjesti toisen Koulu Schoolin paikallisille opetusviranomaisille. Lopuksi keskusteltiin pitkään muista mahdollisista sovelluskohteista ja parannusehdotuksista. Molemmilta ryhmiltä kerätty palaute oli innostunutta ja lupaavaa. Osallistujat kokivat viiden sormen metodin toimivaksi ja miettivät keinoja ottaa aktiivisempi oppimisen malli osaksi koulujen opetusta.

”Funtsi, vain yhden päivän perusteella he olivat niin vakuuttuneita”, Elina Koivisto iloitsee.

”Opetushallinnon ihmiset pohtivat jopa, pitäisikö ideat liittää osaksi nepalilaisten opettajien käsikirjaa.”

Nepalin kokemus osoitti myös yksittäisiä hiomiskohteita. Koiviston mukaan yksi niistä on mallin riippuvaisuus mukana olevasta tiimistä.

”Ilman innostusta ja mukana oloa se ei vielä toimi. Tulevaisuudessa me haluamme tehdä itsemme tarpeettomaksi niin, että meillä on tiukka ja hyvin mietitty paketti, jonka voi lähettää mihin tahansa, missä on tarvetta tuoda yhteisön osaaminen näkyväksi, demonstroida kuinka oppiminen ja koulunkäynti voivat olla muutakin kuin pänttäämistä tai tarve tarjota yhteisölle psyko-sosiaalista tukea.”

Lopputalven ja alkukevään aikana tiimi analysoi tarkemmin kertynyttä dataa ja palautetta kehittääkseen Koulu Schoolin konseptin todelliseen testiin haastavissa olosuhteissa pakolaisleirillä.

”Tavoitteemme on alusta asti ollut, että vertaisoppimista voitaisiin hyödyntää oikeasti hauraissa, Education in Emergencies -olosuhteissa”, Koivisto korostaa.

”Yhä kasvava joukko ihmisiä on vailla pysyvää asumusta. Tällaisissa tilanteissa aktiivisen oppimisen ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä erilaisten kykyjen tunnistaminen ovat avainasemassa yhteisön kehityksessä. Koulu School ei korvaa varsinaista koulua ja koulutusta, mutta auttaa hyödyntämään yhteisön täyden potentiaalin. Siksi tämä on niin tärkeää. Haasteita on paljon kielikysymyksestä logistiikkaan, joten lähdemme tähän valtavan nöyrinä – ja kiitollisina siitä, että saamme olla mukana.” 

Teksti Minna Hölttä, kuvat Nepalista Aada Harju, Elina Koiviston kuva Minna Hölttä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Biomateriaaleja
Yhteistyö Julkaistu:

Metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi

Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisen selvityshankkeen tulokset on julkaistu. Laskelmien mukaan metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi ilman lisähakkuita: selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 % kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.
Opiskelijoita tutkimassa kirjaston hyllyjen sisältöä
Opinnot Julkaistu:
Two African women working on a project
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Yrittäjyyden sisällyttäminen metsä- ja maatalouskoulutukseen on ratkaisevan tärkeää Afrikalle

Apulaisprofessori Patrick Shulist kehittää yrittäjyyskoulutusta yhdessä afrikkalaisten kumppaneiden kanssa.