Sakari Poikkimäki korvaa entsyymeillä haitallisia kemikaaleja: “Pieniä biologisia organismeja käytetään monessa arjen tuotteessa”

Miten päädyit opiskelemaan kemian tekniikkaa?
“Olin jo lapsena kiinnostunut luonnosta, kuten erilaisista eksoottisista eläimistä. Biologian opiskelu ei kuitenkaan innostanut minua lukiossa aluksi lainkaan. Sitten ryhmänohjaajamme tutustutti minut mikrobiologiaan, genetiikkaan ja biokemiaan. Oli siistiä tajuta, miten elävät asiat oikeasti toimivat. Ryhmäohjaajan kanssa käydyillä keskusteluilla oli siis todella merkittävä vaikutus oman suunnan löytämisessä – suuret kiitokset hänelle!
Lukion lopussa päätin lähteä opiskelemaan jotain biologiaan liittyvää, ja harkitsin myös biologian opiskelua Helsingin yliopistossa. Kuitenkin aloitettuani biotekniikan opinnot Aalto-yliopistossa huomasin, että täällä pääsen soveltamaan biologiaa käytäntöön, mikä tuntui heti omalta jutulta.”
Millaista opiskelu oli?
“Opiskelijaelämä Aalto-yliopistossa vei täysin mukanaan. Olin aktiivisesti mukana esimerkiksi kilta- ja yhdistystoiminnassa mahdollistamassa kaikille mukavaa opiskeluaikaa. Opin toki paljon tieteestä, mutta eniten opiskeluaika kasvatti mielestäni ihmisenä.”
Millaisia töitä olet urallasi tehnyt?
“Valmistumisen jälkeen hain vähän suuntaa työelämässä: työskentelin pari vuotta Barcelonassa myyntityössä ja sitten toisessa yrityksessä prosessi-insinöörinä. Nyt työskentelen Roal Oy:ssä fermentoinnin asiantuntijana, mikä on juuri sitä, mitä olen halunnutkin tehdä.
Roalilla valmistamme entsyymejä eri teollisuusalojen käyttöön. Entsyymit ovat biomolekyylejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Entsyymi on kuin erittäin pieni biologinen kone, joka esimerkiksi leikkaa, liimaa ja muokkaa molekyylejä. Meillä niitä valmistetaan homeilla ja bakteereilla ja hyödynnetään esimerkiksi elintarvike- ja leivontatuotteissa sekä rehu-, paperi-, sellu- ja tekstiiliteollisuudessa. Esimerkiksi pyykinpesuaineissa lipaasientsyymit pilkkovat rasvoja, jolloin lika irtoaa helpommin kankaasta veden mukana.”
Miksi työsi on tärkeää?
“Työssäni on siistiä päästä valjastamaan pienet biologiset organismit hyötykäyttöön. Entsyymit valmistetaan luonnon uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat myös biohajoavia. Niillä voidaankin korvata teollisuudessa esimerkiksi haitallisia kemikaaleja ja vähentää raaka-aineiden ja energian tarvetta.”
Millaisia valmiuksia kemian tekniikan opiskelu on sinulle antanut?
“Sain opiskelusta vankan pohjan kemian, biologian ja tekniikan saralla, mikä mahdollistaa töissä eteentulevien haasteiden ratkomisen. Tiedon tehokas hakeminen, omaksuminen ja soveltaminen on kuitenkin omasta mielestä arvokkain taito, minkä yliopisto minulle opetti. Sen avulla pystyn kehittymään ihmisenä ja ammattilaisena joka päivä.“
Mitä terveisiä haluaisit lähettää opiskeluvalintaa pohtiville nuorille?
“Kemian tekniikka on älyttömän monipuolinen ala. Omat opiskelukaverini työskentelevät ympäri Suomea ja maailmaa, usein firmoissa, joissa parannetaan jollain tavalla maailmaa. Kemianteollisuus on valtava teollisuudenala, joten sen kehittämisellä on ympäristölle todella merkittävä vaikutus.
Kemian tekniikan alalla on myös paljon mielenkiintoisia startupeja. Esimerkiksi suomalaiset elintarvikealan startupit kehittävät vaihtoehtoisia ja kestävämpiä tapoja tuottaa proteiineja maailman tarpeisiin. Ne ovat yksi esimerkki uusista ratkaisuista, joita alallamme pääsee rakentamaan.”
Kemian tekniikka ratkoo aikamme isoimpia ongelmia
Me Kemian tekniikan korkeakoulussa yhdistämme luonnontieteet ja insinööritieteet ainutlaatuisella tavalla.

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston alumni Petteri Isotupa: ”Uskalla ajatella ja kysyä miksi”
Testamenttilahjoituksellaan Aalto-yliopistolle Petteri Isotupa on mukana tukemassa tulevien sukupolvien opintomahdollisuuksia.
Hakijoiden määrä kandidaattiohjelmiin kasvoi
Yli 12 600 haki Aalto-yliopiston suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattiopintoihin.Professori Jari Koskinen päättää ansiokkaan työuransa
Materiaalitieteen professori Jari Koskinen jää eläkkeelle 31.3.2023. Älykkäiden materiaalien ja erityisesti pintojen ja rajapintojen fysikaalisia ominaisuuksia tutkinut Koskinen vietti työuransa viimeiset 14 vuotta Kemian tekniikan korkeakoulussa tutkijana ja toimi vuosina 2014-2022 Kemian ja materiaalitieteen laitosjohtajana.