Uutiset

Roskiksen sijaan ruokapöytään

Kun kuluttajaliike Saksassa havahtui kehittämään keinoja ruokahävikin vähentämiseksi, suuri määrä vanhenevia, mutta edelleen käyttökelpoisia elintarvikkeita päätyi kaatopaikan sijaan kuluttajien lautasille.
The photo shows dumpster divers
Ruokadyykkaajia. Kuva: creativecommons.org / Zane Selvans

Saksan televisiossa 2010-luvun alussa esitetyt dokumenttiohjelmat toivat ruokahävikin mittasuhteet kansalaisten tietoisuuteen. Syntyi kuluttajaliike, joka on onnistunut vähentämään hävikkiruoan määrää vuositasolla noin 4 miljoonaa kiloa.

”Kuluttajakäyttäytymisen tutkijana minua ja kollegoitani kiinnosti erityisesti se, että ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä kuluttajaliike käytti tavanomaisesta poikkeavia vaikuttamisen keinoja ja onnistui siinä erinomaisesti”, kertoo aiheesta tutkimusartikkelin äskettäin yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut markkinoinnin apulaisprofessori Henri Weijo.

”Perinteisesti kuluttajaliikkeet ovat pyrkineet vaikuttamaan erilaisin painostuskeinoin, kuten lobbaamalla tai mieltä osoittamalla. Tällä kertaa kuluttajat ryhtyivät suoraan toimintaan”, Weijo jatkaa.

Ensimmäinen askel oli ruokadyykkaus eli pois heitettyjen elintarvikkeiden kerääminen vähittäiskauppojen roskiksista, niiden puhdistaminen ja käyttäminen ruuaksi. Aikaisemmin ruokadyykkaus oli ollut kodittomien tai pienten vaihtoehtopiirien juttu, mutta ruokahävikkiongelma innoitti myös monia hyvin toimeen tulevia kuluttajia dyykkaamaan ruokaa. Dyykkaustoiminnan kasvaessa kuluttajaliikkeen aktivistit koordinoivat dyykkaustoimintaa ja jakoivat dyykattua ruokaa eteenpäin digitaalisten kanavien avulla. Jotkut aktivistit jopa opettivat dyykkausta ja ruoanlaittoa yliopistolla rekrytoidakseen uusia jäseniä liikkeeseen.

Dyykkauksen ympärille rakentuvan aktivismin potentiaali osoittautui kuitenkin rajalliseksi. Roskiin heitetyn ruoan käyttäminen oli monille kuluttajille vastenmielistä ja aiheutti leimautumisen pelkoa. Ruokadyykkaus herätti myös vastustusta ja esimerkiksi vähittäiskauppa piti sitä jopa varastamisena. Tarvittiin siis myös muita keinoja ruokahävikin vähentämiseen.

Yhteistyö vähittäiskaupan kanssa tuotti tulosta

Eri osapuolille hyväksyttäviä, pysyviä käytäntöjä hävikkiruoan hyödyntämiseen löytyi, kun kuluttajaliike lähti kehittämään yhteistyötä vähittäiskaupan kanssa. Aktivistit rakensivat uudenlaisia jakeluverkostoja, joissa vapaaehtoiset jakoivat ruokaa halukkaille roskiin heittämisen sijaan. Aktivistit myös kehittivät kauppiaiden kanssa uudenlaisia jakelupisteitä ja merkitsemiskäytäntöjä kauppojen sisälle. Ylijäämäruoan helppo saatavuus oli tärkeää onnistumiselle.

”Vasta kun kuluttajat löysivät ylijäämäruoan helposti ja selkeästi merkittynä vähittäiskaupassa ja sen ulkopuolella, ruokahävikin merkittävä vähentäminen onnistui. Vaikka kuluttajat pitävät kestävän kehityksen arvojen toteuttamista ja ruokahävikin vähentämistä hyvin tärkeänä, näiden arvojen ja halujen toteuttaminen arjessa koetaan usein hankalaksi tai vaikeaselkoiseksi”, Weijo toteaa.

Myös onnistunut viestintä oli ensiarvoisen tärkeää. Aktivistit välttelivät kaikin keinoin yhteistyön määrittelyä pelkäksi hyväntekeväisyydeksi, jotta mahdollisimman suuri joukko kuluttajia kiinnostuisi hävikkiruoasta. Aktivistit myös alleviivasivat yhteistyön rahallisia säästöjä ja kestävän kehityksen mainehyötyjä rekrytoidessaan kauppiaita mukaan yhteistyöhön.

Lisätiedot:

Henri Weijo
Apulaisprofessori
Kauppakorkeakoulu, markkinoinnin laitos
050 400 1389
[email protected]

Gollnhofer JF, Weijo HA, Schouten JW. Consumer Movements and Value Regimes: Fighting Food Waste in Germany by Building Alternative Object Pathways. Journal of Consumer Research.  https://doi.org/10.1093/jcr/ucz004

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
People registration to SSD
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vuoden suurimman kestävyystapahtuman ohjelma julkaistu - mukana muun muassa taloustieteilijä Kate Raworth ja presidentti Tarja Halonen

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Sustainability Science Days -tapahtuma yhdistyy tänä vuonna maailman suurimman kestävyys- ja innovaatiokonferenssin kanssa. Tapahtumassa 2000 asiantuntijaa kokoontuu ratkaisemaan kestävyyshaasteita.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!