Uutiset

Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua

Tutkijat aloittavat entistä aktiivisemman tutkimusvaiheen. Rosetta-mittauksia on tehty Aalto-yliopistossa elokuusta 2014 alkaen.

Kuvassa esitetty komeetan ja planeettojen radat. Komeetan radalle on aseteltu simulaatioita komeetan vuorovaikutuksesta aurinkotuulen kanssa eri etäisyyksillä Auringosta (3,3; 2,4 ja 1,3 AU). AU on astronominen yksikkö eli Maan etäisyys Auringosta ~145 milj. km. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto

Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua Aalto-yliopiston tutkijoille. Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtokeskus Saksassa on lähettänyt Rosetta-luotaimelle käskyn törmätä komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoon. Törmäys tapahtunee tänään syyskuun viimeisenä päivänä, Suomen aikaa noin kahden aikoihin. Takana on 12,5 vuotta kestänyt lento, joka on eräs parhaiten onnistuneista koko avaruustutkimuksen historiassa.

"Olemme Aalto-yliopistossa yhteistyössä muiden instituuttien kanssa keränneet tietoa komeetan koko elinkaaresta: komeetan syttymisestä, kasvusta, aktiivisesta aikuisuudesta ja vaipumisesta lepoon, josta se tulee taas heräämään noin neljän vuoden kuluttua, kun uusi komeetta saapuu uudestaan Auringon lämpöön", professori Esa Kallio kertoo.

Kuvassa esitetty järjestyksessä vasemmalta oikealle komeetan hiukkasympäristön kehittymistä perihelistä mittausten loppuun. Pilvi kuvaa vesi-ioneja komeetan ympäristössä, viivat aurinkotuulen liikettä. Vasemmalta alkaen: 1,3 AU ”aikuinen” komeetta, 2,4 AU ”teini-ikäinen” ja 3,3 AU on juuri ja juuri syntymäisillään. Komeetan vaikutus aurinkotuuleen muuttuu huomattavasti komeetan aktiivisuudesta riippuen. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto

Vaikka Rosetta-missio päättyy, aktiivinen tutkimusvaihe vasta alkaa.

"Tutkijoilla on nyt aikaa keskittyä mittausten analysointiin, kun se on tähän mennessä mennyt suuressa määrin mittalaitteiden ominaisuuksien hienosäätöön. Mallinnamme komeettaa ja nyt meillä on käytössä koko mahdollinen mittausaineisto mallin parantamiseen ja vertailuun mittausten kanssa", Kallio selventää.

Aalto-yliopistossa on tehty Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimustyötä koko Rosetta-mittausten ajan elokuusta 2014 lähtien.

"Eräs mielenkiintoisimmista tiedetuloksista oli se, että komeetan vesi poikkesi ominaisuuksiltaan Maassa olevasta vedestä. Ryhmämme oli myös yllättynyt siitä, että komeetta aktivoitui ja muodosti ”vesilähteen” jo niin varhaisessa vaiheessa kaukana Auringosta", Kallio kertoo.

Lue myös:

Uutinen 23.1.2015: Rosetta-luotain todisti jäisen komeetan heräämistä

Uutinen 12.8.2015: Rosetta-luotaimen seuraaman komeetan matka huipentuu 13. elokuuta

Katso animaatio mallinnuksesta komeetan ollessa lähimmillään Aurinkoa.

Lisätietoja:
Professori Esa Kallio
Aalto-yliopisto
puh. 050 4205 857
[email protected]

Tohtoriopiskelija Markku Alho
Aalto-yliopisto
puh. 050 3837 805
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
A teacher and two researchers smiling and sorting through paper presentations in a classroom
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa

Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.
Kimmo Karhu is a post-doctoral researcher at Aalto University.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BalticSeaH2-hankkeessa aloitetaan vetylaakson rakentaminen Itämeren ympärille

Aalto-yliopisto keskittyy tutkimaan datavälitteisten verkostovaikutusten hyödyntämistä vetylaakson kasvun vauhdittamiseksi.
Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä