Uutiset

Rauno Ronkaisen kuvaama elokuva Helene ehdolla Camerimagen pääkilpasarjassa

Elokuva kertoo taiteilija Helene Schjerfbeckin tarinaa ennen kaikkea visualisoinnin välityksellä. Se ylsi toiselle sijalle kovatasoisessa kilvassa.
Mietteliään ja hieman surullisen näköinen nainen istuu lähikuvassa sohvalla ja katsoo alaviistoon, taustalla vaalea seinä.
Laura Birn Helene Schjerfbeckin roolissa elokuvassa Helene, kuva: Cinematic

Camerimage on kuin elokuvaajien MM-kisat. Kun valtaosa maailman elokuvafestivaaleista keskittyy ohjaajien ja näyttelijöiden saavutuksiin, Camerimagessa huomioidaan elokuvaajia ja muita työryhmän jäseniä – joita yleensä palkitaan lähinnä eri maiden omissa gaaloissa, ei kansainvälissä tapahtumissa. 
 
Elokuvaaja, elokuvauksen professori Rauno  Ronkaisen kuvaama ja Antti J. Jokisen ohjaama elokuva Helene oli tänä vuonna ehdokkaana Camerimagen pääkilpasarjassa ja sai hopeisen sammakon (toinen sija). Elokuvafestivaali pidettiin Torunissa, Puolassa 14.–21. marraskuuta.
 
Ronkainen oli mukana pääkilpasarjassa myös vuonna 2015, tuolloin elokuvalla Kätilö. Suomesta kukaan muu ei ole ollut ehdolla kahta kertaa. Viime vuonna Ronkaisella oli lisäksi ehdokkuus IMAGO-awardseissa, joissa parhaana palkittiin Roger Deakings elokuvasta Blade Runner 2049. 
 
Mistään kevytsarjasta ei siis ole kyse.

On myös merkittävää huomata, että suomalainen elokuva voi kilpailla rinta rinnan isojen, suurella rahalla tuotettujen teosten kanssa."

elokuvaaja Rauno Ronkainen

Tänä vuonna pääsarjassa on mukana kaksitoista pitkää fiktioelokuvaa, joiden kuvaajina ovat muun muassa Vittorio Storaro (kolme Oscaria, mm. elokuva Ilmestyskirja. Nyt.), Charlotte Bruus Christensen (mm. elokuva Jahti) ja Rodrigo Prieto (kolme Oscaria mm. elokuvasta The Irishman). 
 
Vuonna 2015 samassa sarjassa mukana olivat muun muassa elokuvat Sicario, kuvaajana Roger Deakings (sittemmin Oscarit elokuvista Blade Runner 2049 ja 1917 sekä 12 aiempaa Oscar-ehdokkuutta); Carol, kuvaajana Ed Lachman (kaksi Oscar-ehdokkuutta); Mad Max Fury Road, kuvaajana John Seale (Oscar elokuvasta Englantilainen Potilas, neljä Oscar-ehdokkuutta) ja elokuva Room, kuvaajana Danny Cohen (yksi Oscar-ehdokkuus).

Mies kuvaa elokuvakameralla talvella ulkona, lämmin talvihattu päässään ihmisten seassa. Hänestä näkyy lähikuvassa vain profiili.
Rauno Ronkainen työn äärellä.

Ronkainen on parhaillaan toimivapaalla tehtävästään elokuvauksen professorina Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella. Hän kertoo tunnelmista festivaalin alla.

Mitä ehdokkuus Camerimagessa sinulle merkitsee?

“Tämä ehdokkuus merkitsee hyvin paljon. Camerimage on mittava elokuvataiteen ja visualisoinnin festivaali. Tapahtumassa esilläolo ja etenkin kilpasarjaan osallistuminen huomioidaan laajalti maailmalla ammattilaispiireissä.  
 
On myös merkittävää huomata, että suomalainen elokuva voi kilpailla rinta rinnan isojen, suurella rahalla tuotettujen teosten kanssa. Tilanne on jossain määrin verrattavissa siihen, että kartingautojen budjetilla kilpailtaisiin tasaväkisesti F1-sarjassa.”

Mitä odotat festivaalilta, joka tänä vuonna järjestetään verkossa? 

“Tavallisesti olen osallistunut festivaaleille lähes joka vuosi. Vuonna 1997 olin mukana ensimmäistä kertaa, kun opiskelijatyöni kilpaili opiskelijoiden lyhytelokuvien kilpasarjassa. Tämän jälkeen pitkistä näytelmäelokuvistani kaksi, Käsky ja Ikitie, ovat olleet esillä Baltic-forumissa sekä vuonna 2015 pääkilpasarjassa elokuva Kätilö.  
 
Tärkeintä näissä kaikissa tapahtumissa on ollut verkostoituminen sekä viimeisimmän tietotaidon vaihtaminen elokuva-alan eri ammattilaisten kesken. Seitsemän päivän aikana nähdyt viimeisimmät elokuvat ympäri maailman, innostavat työpajat ja tapaamiset alan kovimpien ammattilaisten kesken ovat olleet todella tärkeitä oman taiteellisen ja teknisen uran kehittymisen kannalta.  
 
Odotan jännityksellä miten tämän vuotinen tapahtuma onnistuu tässä kaikessa, sillä Covid-aika on asettanut tapahtumalle musertavat reunaehdot.”

Helene-elokuvan kohtauksessa näkyy laskevan auringon maisemassa vanhanaikainen auto ja sen takana nainen seisomassa pää hieman painuksissa.
Kohtaus elokuvasta Helene, kuva: Cinematic

Millaista oli tehdä Helene-elokuvaa?
 

“Elokuva on aina kuvaajalle ja koko taiteelliselle ryhmälle tutkimus, jokainen elokuva vieläpä omanlaisensa tutkimus. Tutustuimme päähenkilön dokumentoituun elämään kirjallisuuden ja arkistojen avulla. Vierailimme Ateneumissa tutustumassa Schjerfbeckin maalaustekniikoihin laitoksen konservaattoriden ja muiden hänen taidettaan tuntevien avustuksella. Tutkimme aikakauden historiaa  tapoja, tapahtumia, vaatetusta, sosiaalisia oloja sekä muuta aiheeseen liittyvää.

Elokuva Helene on todella runsas yhdistelmä teknistä ja konkreettista käsityötä sekä taiteellista ja käsitteellistä suunnittelua. Kaikkea tätä  yhdistää ryhmätyö ja kommunikaation tärkeys.”  

Mikä siinä oli sinulle erityistä? 

“Erityisiä asioita oli useita. Ensimmäisenä tulee mieleen se perinpohjaisuus, jolla jokainen osasto tutustui elokuvan aiheeseen. Päähenkilön esittäjä Laura Birn opetteli esimerkiksi Helene Schjerfbeckin maalaustekniikkaa taitelijan opastuksella. Ennakkosuunnittelu tehtiin huolella ja elokuvan kuvauksiakin harjoiteltiin jo etukäteen lopullisilla kuvauspaikoilla.  
 
Toiseksi eritysipiirteeksi voisi nostaa ajankäytön kuvauksissa, koska teimme ensisijaisesti tarinaa, joka kerrotaan visualisoinnin välityksellä, ei dialogin. Keskityimme joka päivä siihen, miten välittäisimme kunkin kohtauksen subtekstin – eli mistä kohtaus todellisuudessa kertoo katsojalle, minkä tunteen välittää – visualisoinnin avulla. Kuva ei saanut olla pelkkää informaatiota. Tähän kaikkeen ei normaalisti ole mahdollisuutta nykyään kuvattavien kotimaisten elokuvien visualisoinnin kanssa. 
 
Liian usein tapahtuu niin, että kohtaukset ja lopulta koko elokuva vain taltioidaan, koska työrytmi on liian kiivas syvälliseen ajatteluun. Ei suinkaan siksi, etteivätkö tekijät kykenisi myös syvällisempään visualisointiin. Tässä elokuvassa meillä oli kerrankin aikaa hioa kuvia ja suhtautua ohjaajan ja muun taiteellisen ryhmän kanssa työhömme todella perusteellisesti.”

Mitä pidät lopputuloksesta?  

“Useat elokuvan tekijät käyttävät kulunutta fraasia ”vasta kuvattuani elokuvan tiedän miten se olisi pitänyt kuvata”. Tämä on osaltaan totta, mutta koska tämä pätee oikeastaan kaikkeen luovaan työhön, voisi myös sanoa, että “tuon aikaisella ammatillisella kokemuksella ja taiteellisella näkemyksellä elokuvasta tuli heijastus siitä, millainen minun sisäinen maailmani on”. 
 
Pidän tämän elokuvan lopputuloksesta paljon, sen pidättyvyydestä, rauhallisesta kerronnasta ja eteerisestä kuvakerronnasta. Ymmärrän myös hyvin heitä, joille elokuva näyttäytyy täysin eri valossa. Emme tehneet elokuvaa miellyttämään valtavirtaa, vaan pyrimme mukauttamaan kerronan kuvaamaan maailmaa sellaisena, kuin millaisena kuvittelimme päähenkilön sen kokeneen.  
 
Taiteilija, joka kuvaa häntä ympäröivää maailmaa sellaisella estetiikalla mitä Schjerfbeck tauluissaan esitti, ei näe ja koe näkemäänsä samalla tavoin kuin monet meistä. Silti hän onnistui pelkistämisessään kiteyttämään jotain, mikä saa katsojan yhä edelleen samaistumaan taulujen maailmaan. Helene onnistui avaamaan portin syvempään alitajuntaan ja meidän tehtävämme elokuvantekijöinä oli pyrkiä ilmaisemaan tätä - ei pelkästään kuljettamaan juonta.”

Tässä elokuvassa meillä oli kerrankin aikaa hioa kuvia ja suhtautua työhömme todella perusteellisesti."

Rauno Ronkainen

Mitä sinulla on parhaillaan työn alla?  

“Työstän parhaillaan kahta toimintaelokuvaa, jotka ovat jatkoa toisilleen ja sijoittuvat lähitulevaisuuteen. Tyylittely on täysin päinvastaista Helene-elokuvan kanssa ja tuotantokin on erittäin raskas ja koneisto iso. Elokuvat pohjautuvat Ilkka Remeksen menestysromaaneihin ja kuvaukset toteutetaan monikansallisena yhteistyönä pääosin Virossa syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. 
 
Pääosissa on maailmanluokan tähtiä ja työryhmä on koottu useammasta eri maasta. Ennakkosuunnittelussa ja kuvauksissa käytetään runsaasti alan viimeisintä tekniikkaa, ja osin käytettävää tekniikka on luotu myös tuotannon aikana vastaamaan erilaisten kuvausolosuhteiden vaatimuksia. Kaikki tämä on vaatinut yhteistoimintaa eri alojen ammattilaisten kesken.  
 
Tämän tuotannon päätyttyä ryhdyn kuvaamaan tv-sarjaa aiheesta Nokia, kuinka ihme syntyy. Valmistelut ovat olleet jo käynnissä ja kuvaukset ajoittuvat ensi keväälle ja kesän alkuun.” 

Minkälaisen elokuvan haluaisit tehdä?  

“Erilaisia. On innostavaa kokeilla erilaisia tekniikoita ja tutustua kerta kerran jälkeen siihen miten sisältö muokkaa valittavaa tekniikkaa – ja samalla siihen miten valittu tekniikka muokkaa sisältöä. On myös erittäin antoisaa haastaa omia tottumuksiaan ja pyristellä irti maneereistaan. Tämä toteutuu parhaiten valitsemalla sellaisia projekteja, joissa todella joutuu asettumaan omia ennakkoasenteitaan ja tottumuksiaan vastaan.  
 
Tulevaisuuden työt, ne joista en voi tässä kertoa, näyttävät myös tarjoavan tähän mahdollisuuden. Eeppinen historiallinen elokuva ja toisaalta myös cinema verite -tyyppinen elokuva ovat jo työn alla, joten innostavia töitä on kyllä luvassa!” 
 
EDIT: Lisätty tieto toisesta sijasta 24.11.2020

Lisätietoja: 

Rauno Ronkainen, elokuvauksen professori, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu,  [email protected], p. 050 4106151

Rauno Ronkainen

Rauno Ronkainen

Professori (Associate professor)
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Photo: Nokia Foundation.
Palkitut Julkaistu:

Mikko Möttönen saa Nokia Säätiön tunnustuspalkinnon kvanttilaskennan tutkimustyöstä

Aalto-yliopiston ja VTT:n kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen on tehnyt pitkäjänteistä tutkimustyötä, jonka tuloksia hyödynnetään nyt kaupallisen kvanttilaskennan kehityksessä.
Aalto-Helsinki team 2020 photo: Markus Sommers
Palkitut Julkaistu:

Aalto-Helsinki palkittiin kultamitalilla iGEM 2020 Giant Jamboree -tapahtumassa

Opiskelijatiimi kehitti ratkaisun haitallisten lääkeainejäämien havaitsemiseen jätevesissä.
Jukka Luoma
Palkitut Julkaistu:

Jukka Luoma, Vuoden opettaja 2020

Tuotantotalouden laitoksen kilta Prodeko äänesti professori Luoman vuoden opettajaksi 2020.
Aalto University alumnus Asad Awan.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Asad Awan palkittiin parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta

Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistunut Awan kehitti väitöskirjassaan ohjausmenetelmiä tehokkaampiin sähkömoottoreihin, jotka voivat pienentää moottorikäyttöisten järjestelmien hiilijalanjälkeä.