Rakentajat ottivat vauhtia uudistumiseen maailman kärjeltä

Vuonna 2016 käynnistynyt Building 2030 on 16 yrityksen avoin konsortio, jonka rahoittamaa tutkimusta johtaa Aalto-yliopiston professori Olli Seppänen. Ryhmän jäsenet tahtovat tehdä Suomen rakennusalasta maailman luotetuinta ja asiakkaalle nykyistä enemmän arvoa tuottavaa. Tähän pääseminen vaatii määrätietoista työtä ja selkeät tavoitteet, joita kohti pyrkiä.

Aineksia visioon parhaista käytännöistä

”Halusimme lähteä määrittelemään visiota vuodelle 2030. Ryhmässä ei kuitenkaan syntynyt heti yhteisymmärrystä tavoitteista”, Olli Seppänen kuvailee. ”Meillä oli kuitenkin käsitys, että rakennusajan lyhentäminen voisi olla kiinnostava päätavoite.”

Konsortiolla oli vaikeuksia kuvata tavoitetilaa ilman kiinnekohtia konkreettiseen tekemiseen. Ryhmä antoi Aalto-yliopistolle tehtäväksi kartoittaa ja arvioida kansainvälisesti parhaita käytäntöjä, jotka olivat johtaneet selkeästi lyhyempään rakennusaikaan, laadusta ja kustannuksista tinkimättä.

Selvitystyö käynnistyi kansainvälisellä kyselytutkimuksella. Tutkijat kannustivat alan toimijoita sosiaalisen median kautta ottamaan yhteyttä ja kertomaan tuloksistaan. Kartoitusta täydensivät matkat, joilla tutkijat tapasivat kartoituksessa kiinnostavimmiksi arvioimiaan toimijoita.

Kalifornia oli luonteva pääkohde. Seppänen oli työskennellyt siellä pitkään ja tunsi monia paikallisia alan uudistajia. USAn länsirannikon lisäksi kiinnostavia tutustumiskohteita oli Singaporessa, Japanissa ja Kiinassa. Kiina on tullut tunnetuksi huippunopeista rakennusprojekteista, kuten 57-kerroksisesta pilvenpiirtäjästä, jonka rakentaminen kesti 19 päivää.

Benchmarking-yritysten edustajat kertoivat hyvin avoimesti menetelmistään ja tuloksistaan. Samaten suomalaiset jakoivat tietoa tutkimustuloksistaan ja ratkaisuistaan. Vierailujen isännät eivät kokeneet Suomesta tulevia tutkijoita uhaksi omalle liiketoiminnalleen, mikä helpotti vertailun toteuttamista. 

Benchmarking ei ollut koko maailmaa kattava, mutta tuotti paljon suomalaisille rakentajille uutta tietoa. Suuri osa meidän tulevaisuuden käytännöistämme on jo jossain todellisuutta.

”Konsortio koki selvästi helpommaksi lähteä keinoista – siitä mitä tehdään – kuin suoraan tavoitteista, joihin tulisi pyrkiä”, Seppänen toteaa.

Tahtituotannolla rakentamisaika puolittuu

Aallon tutkijat tunnistivat kartoituksen perusteella käytäntöjä, joita soveltamalla suomalaiset saisivat kouriintuntuvia hyötyjä suhteellisen nopeasti. Näistä etusijalle nousivat tahtituotanto ja talotekniikan esivalmistus.

”Tahtituotannosta olemme saaneet jo konkreettisia tuloksia. Konsortion yritykset olivat tehneet tahtikokeiluja jo aiemmissa hankkeissa, mutta nyt käynnistimme uusia pilotteja. Saimme apua suoraan BMW:n lean-rakentamisen asiantuntijalta, Janosch Dlouhylta Saksasta”, Seppänen kertoo.

Tutkimushankkeessa tehdyt pilotit osoittivat tahdin tuovan 30% rakennusajan säästön jo ensimmäisissä hankkeissa, kunhan logistiikka on optimoitu. Jatkuvasti prosesseja kehittämällä rakennusajan puolitus on mahdollista.

Tutkijaryhmän suositus oli, että tahtituotanto kannattaa ottaa heti käytäntöön. Sen avulla voisi jopa puolittaa rakennusajan ilman digitalisaatiota tai dramaattista kulttuurimuutosta. BMW oli osoittanut omissa rakennusprojekteissaan, että manuaalinen seinätekniikka ja taulukkolaskentaohjelmisto riittivät.

Talotekniikan esivalmistus vaatii systeemistä innovaatiota

Aalto-yliopisto toteutti talotekniikan esivalmistukseen liittyviä tutkimushankkeita, mihin se sai apua Kaliforniasta. Seppänen oli siellä jo vuonna 2008 toteuttamassa ensimmäisiä tietomallipohjaisia esivalmistushankkeita. 

Vuonna 2008 prosessissa oli vielä lukuisia haasteita mutta muutamaa vuotta myöhemmin prosessi oli riittävän kypsä laajamittaiseen soveltamiseen. Sen avulla rakennusaikaa oli mahdollista lyhentää kymmeniä prosentteja ja tuottavuutta parantaa taloteknisissä töissä ainakin 30 prosenttia.

Amerikkalainen malli ei vielä sellaisenaan toimi Suomessa, koska roolit ja vastuut ovat erilaiset. Yhdysvalloissa TATE-suunnittelijan osuus päättyy rakentamisvaiheeseen ja urakoitsija tekee toteutussuunnittelun eli detaljoinnin. Meillä suunnittelija on mukana projektin loppuun asti.

Seppäsen mukaan meillä on jo hyvää osaamista konehuoneiden, märkätilojen ja leikkaussalien tilaelementtien esivalmistuksessa. Sen sijaan talotekniikan esivalmistus vaatisi systeemistä muutosta ja uutta osaamista.

Laivanrakennus on hyvä verrokki. Laivoille kanavistoja ja putkistoja toimittavat yritykset totesivat erään projektityöpajan aikana, että he voisivat toimittaa myös rakennuksiin esivalmistetut putkistot. Edellytyksenä olisivat riittävälle tarkkuustasolle viedyt tuotantosuunnitelmat oikeassa tiedostomuodossa. Rakennusalalla tämän tasoinen suunnittelu toteutuu vasta työmaalla, jossa asiantuntevat asentajat tekevät sitä.

”Jollakin tavalla kaikki suunnittelu pitäisi viedä samalle tarkkuustasolle kuin teräs- ja elementtisuunnittelu”, Seppänen tiivistää.

Benchmarking osoitti myös projektinhallinnan merkityksen rakentamisen laadulle ja tehokkuudelle. USAlainen RFI-menettely (Request For Information) digitalisoituna on selkeästi pidemmällä kuin meillä projektipankkien kautta hoidettu löyhä yhteistyö rakennuttajan kanssa.

Benchmarking auttaa suuntaamaan tutkimusta oikein

Rakennusalan yritysten ja tutkijoiden yhteistyö on kärsinyt yhteisen kielen ja vision puutteesta. Building 2030 -konsortion toimintamallissa tutkimus tuottaa juuri sellaisia konkreettisia tuloksia, joita rakennusala ja sen asiakkaat ovat kaivanneet. Yhteisön sitoutuminen muutokseen ennakoi, että tuloksilla on vaikutusta alan kehitykseen.

”Vertailu osoitti, että me olemme Suomessa keskimäärin hyviä. Lisäksi benchmarking paljasti, että kukaan ei ole vielä pystynyt ratkaisemaan rakentamisen ongelmaa. Jokainen osapuoli on keskittynyt parantamaan omaa siiloaan”, Seppänen toteaa.

Rakentamisen optimiprosessi on tutkijoiden tulosten valossa samanlainen paikasta riippumatta. Suomalaisilla on yhteistyön ja luottamuksen avulla mahdollisuus toimia rakentamisen globaalin ongelman ratkaisijoina.