Radioteleskooppi kuvaa auringonpimennyksen pilvienkin läpi

Perjantaina 20. maaliskuuta Suomessa ja Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella seurataan lähes täydellistä auringonpimennystä. Auringonpimennys alkaa noin klo 11 ja päättyy noin kello 13.

Metsähovissa sijaitsee Suomen ainoa tähtitieteellisessä tutkimuksessa käytössä oleva radioteleskooppi. Vaikka sää olisi auringonpimennyksen aikaan pilvinen, Metsähovin radioteleskoopilla on mahdollista kuvata aurinkokarttoja.

– Tämä on toinen kerta, kun Metsähovissa seurataan auringonpimennystä ja ensimmäinen kerta, kun se tehdään pimennyksen alusta loppuun saakka, metsähovin johtaja Joni Tammi kertoo.

Vaikka auringonpimennys ei uusi ilmiö olekaan, seuranta on tärkeää yllättävien tilanteiden varalta.

– Jos auringonpimennyksen aikaan sattuisi esimerkiksi auringonpurkaus, olisi sen havaitseminen usealla eri menetelmällä tieteellisesti erittäin merkittävää.

Kuu muuttuu hetkeksi osaksi havaintolaitetta

Koska auringonpimennys näkyy Suomessa poikkeuksellisesti keskipäivän aikaan, antaa se myös mahdollisuuden tutkia tapahtumaa energiantuotannon näkökulmasta.

– Aurinkoenergian tuotanto toki lakkaa joka yö, mutta äkillinen pimennys aiheuttaa paljon suuremman pudotuksen tuotannossa kuin hiljalleen laskeutuva ilta. Suomessa on suhteellisen vähän aurinkoenergiaa, mutta esimerkiksi 80 prosentin pimennys Keski-Euroopassa vastaisi samaa kuin neljä viidestä aurinkoenergiaa tuottavasta laitoksesta sammutettaisiin. Pimennykseen liittyvä äkillinen ja paikallinen lämpötilan lasku aiheuttaa muutoksia myös tuulienergiaan ja tuulen nopeuteen, Tammi kertoo.

Auringonpimennysten hyöty tähtitieteelle johtuu Kuun vaikutuksesta.

– Kuun kiekon liikkuessa Auringon eteen peittyy tähden pinnasta ja sitä ympäröivästä kuumasta koronasta eri osia eri havaintotaajuuksilla. Seuraamalla auringon himmentymistä ja kirkastumista eri taajuuksilla pystymme tutkimaan eri alueiden koostumusta Auringon pinnan tuntumassa.

Auringonpimennyksen havainnointi on tärkeää myös laitteiston tutkimuksen ja kehityksen kannalta.

– Käytämme kuun kiekon terävää reunaa parantamaan radioteleskooppimme resoluutiota. Keskitymme myös Auringon aktiivisiin alueisiin ja yritämme selvittää niiden kokoa ja koostumusta radiotaajuuksilla Kuun tuoman lisätarkkuuden turvin. Jos emme nyt onnistu, seuraava tilaisuus tulee vasta vuonna 2018.

Auringonpimennyksen seuranta yhteistyötä

Koska Suomi on iso maa, havainnointia on tärkeä tehdä etelästä pohjoiseen. Auringonpimennys näkyy parhaiten Kilpisjärvellä, jossa havainnointia hoitaa Sodankylän geofysikaalinen observatorio yhteistyössä Metsähovin kanssa. Pohjoisessa tietoa kerää Kaira-radiotutkimuslaite.

– Auringonpimennyksiä on tapahtunut niin kauan kuin Aurinko ja Kuu ovat olleet olemassa. Sitä on ihmetelty kaikissa kulttuureissa läpi historian, ja pimennysten tiedetään jopa lopettaneen sotia. Kyseessä on tapahtuma, joka pysäyttää koko ihmiskunnan miettimään, millaisesta mittakaavasta maailmankaikkeudessa on kyse ja mikä meidän osuus on siinä, Tammi pohtii.

Nykyään ilmiö ymmärretään täysin, mutta sen avulla voidaan tutkia vielä hämärän peitossa olevia yksityiskohtia Auringon toiminnassa.

Päivän aikana koottavat materiaalit ja linkit päivittyvät lähes reaaliajassa verkkoon osoitteessa www.metsahovi.fi/sun/eclipse_2015.

Auringonpimennystä seurataan myös Twitterissä #metsahovi.

Lisätietoa:
Metsähovin johtaja Joni Tammi
[email protected]
puh. 029 442 4858

Metsähovin blogi: blogs.aalto.fi/metsahovi
Facebook: facebook.com/metsahovi

Kuva: Joni Tammi