Uutiset

Professorit esittelivät suomalaista innovaatio- ja koulutusjärjestelmää Japanissa

Haasteena innovaatiotoiminnan edistämissä on niin suomalaisten kuin japanilaisten varovaisuus ryhtyä yrittäjäuralle ja ottaa yrittäjäriskiä.
Professori Arto Lindblom (2. vas.) ja Professor of Practice Lasse Mitronen (keskellä) keskustelivat japanilaisten asiantuntijoiden kanssa Japanin ja Suomen innovaatiojärjestelmistä.

Kauppakorkeakoulun professorit Arto Lindblom ja Lasse Mitronen vierailivat National Graduate Institute for Policy Studies (GRIPS) -kampuksella Tokiossa toukokuun lopulla. Vierailua emännöi Waseda-yliopiston professori Yuriko Sawatani. Vierailun yhteydessä toteutettiin korkeatasoinen asiantuntijaseminaari, joka kokosi yhteen japanilaisia tutkijoita ja liikkeenjohtajia vaihtamaan näkemyksiä Suomen ja Japanin innovaatiojärjestelmistä sekä yliopistojen roolista innovaatiojärjestelmiä kehitettäessä.

─ Suomella ja Japanilla on paljon yhteisiä haasteita talouskasvuun liittyen, joiden selättämiseksi tarvitaan juuri innovaatiojärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä. On siten tärkeää, että suomalaiset ja japanilaiset tutkijat ja yritysjohtajat kohtaavat ja jakavat omia kokemuksiaan ja tietotaitoaan innovaatio- ja tutkimustoiminnan edistämiseksi, toteaa professori Lindblom.

Professorit Lindblom ja Mitronen kertoivat japanilaisille kuulijoille suomalaisen innovaatiojärjestelmän tavoitteista, avaintoimijoista ja toimintamallista. Lisäksi esityksessä tuotiin esille Aalto-yliopiston merkitys uuden poikkitieteisen tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä. Esitys herätti paljon mielenkiintoa ja synnytti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa.

─ Suomalaisen innovaatiojärjestelmän erityispiirteenä on erittäin tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja innovaatioiden luomisessa yliopistojen, yritysten ja rahoittajien välillä. Pienen maan etu on, että eri toimijat tuntevat toisensa ja voivat yhdessä luoda luottamukselliset suhteen tutkimustyössä ja innovoinnissa, kertoo professori Mitronen, joka toimi myös Tekesin Serve-ohjelman puheenjohtajana vuosina 2006-2013.

Aalto-yliopiston synnyttämä startup-buumi innosti myös japanilaisia kuulijoita

Keskusteluissa nousi hyvin esille, että yhtenä haasteena innovaatiotoiminnan edistämissä on niin suomalaisten kuin japanilaisten varovaisuus ryhtyä yrittäjäuralle ja ottaa yrittäjäriskiä. Aalto-yliopiston synnyttämää startup-buumia pidettiin kuitenkin hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yliopisto voi tukea ja edistää uusien yritysten ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin syntyä.

Professorit Lindblom ja Mitronen vierailivat toukokuussa myös Suomen Tokion suurlähetystöllä ja Finpron toimistolla Hirossa. Näissä tapaamisissa nousi hyvin esille se, että Suomella on poikkeuksellisen vahva ja myönteinen maakuva Japanissa ja suomalaista osaamista ja laatua arvostetaan japanilaisten keskuudessa. Tapaamisten aikana vaihdettiinkin näkemyksiä siitä, millä tavoin suomalaisten yritysten markkinoille tuloa Japaniin voitaisiin tukea myös tutkimus- ja koulutustoiminnan keinoin. Tapaamisissa virisi useita ideoita eri osapuolten yhteistyön tiivistämiseksi.

Lisätietoja:

Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]

Professor-of-practice Lasse Mitronen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ilona Mansikka esittelee Uusimaa 2050-kaavan ja MAL 2019 suunnitelman vaikutustenarviointia
Yhteistyö Julkaistu:
Veronika Honkasalon puku
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Veronika Honkasalon itsenäisyyspäivän puvussa feminismi kohtaa ekologisuuden

Kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas.) itsenäisyyspäivän juhlapuvun on suunnitellut Aalto-yliopiston vaate- ja muotisuunnittelun maisteriopiskelija Heidi Karjalainen.
wärtsilän nimikkoluentosali aalto-yliopisto
Yhteistyö Julkaistu:

Nimikkoluentosali tuo Wärtsilän tulevaisuuden osaajien luo

Kilpailu osaajista on kovaa, joten yliopistoyhteistyö ja näkyvyys opiskelijoille on teknologiayhtiölle tärkeää.
Alumni Tauno Voipio kuvattuna Otakaari 1 -rakennuksen aulassa. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
Aalto Magazine, Yhteistyö Julkaistu:

Otaniemi, kuin kotiin tulisi

Sähköpaja-kurssille alkupääomaa lahjoittanut Tauno Voipio uskoo oppimiseen käsillä tekemisen kautta.