Uutiset

Professori: Nykyisen talousjärjestelmän saattohoito ei ole kestävää politiikkaa

Hallitusohjelmassa ei saa unohtaa laajoja, ylikansallisia ongelmia kuten ilmastonmuutosta tai luontokatoa, lähettää kestävän muotoilun professori İdil Gaziulusoy terveisensä tulevalle hallitukselle.
Nainen istuu portailla kameraan katsoen.
Gaziulusoyn tutkimus muotoilun alalla suuntautuu kestävän tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, professorin omin sanoin ”näkymättömien polkujen avaamiseen”. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Vain muutamia viikkoja sitten Suomi huomioitiin jälleen maailman onnellisimman maan tittelillä – jo kuudetta kertaa peräjälkeen. Samaan aikaan olemme kärkisijoilla myös toisessa kansainvälisessä vertailussa, jonka yhdeksännestä sijasta ei kuitenkaan kannata kantaa ylpeyttä: suomalaisten ylikulutuspäivä on yksi maailman varhaisimmista, jo maaliskuun lopussa.

Ylikulutuspäivä on laskennallinen päivä, jolloin ihmisten kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maapallon keskiarvoa aiemmin, sillä koko maailman ylikulutuspäivä on tänä vuonna 27. heinäkuuta.

Kuten muidenkin länsimaiden asukkaat, suomalaiset kuluttavat liikaa, koska yhteiskuntamme ja arvojärjestelmämme ajavat meitä siihen, sanoo Aalto-yliopiston kestävän muotoilun professori İdil Gaziulusoy.

”Talouden ja politiikan toimet ovat vuosikymmen toisensa perään muokanneet meistä kulutusyhteiskunnan. Nyt meidän on korkea aika kääntää tämä kehitys”, Gaziulusoy jatkaa.

Gaziulusoyn tutkimus muotoilun alalla suuntautuu kestävän tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, professorin omin sanoin ”näkymättömien polkujen avaamiseen”. Hän kannustaa meitä ensimmäiseksi tunnistamaan millaisessa ympäristössä ja järjestelmässä me nykyhetkessä elämme, ja kiinnittämään huomiota sitten siihen, mikä nykyisessä systeemissämme on vialla ja mikä tavassamme elää on maapallon kannalta kestämätöntä.

Esimerkkinä kestävän kehityksen vinouttaneesta toimesta järjestelmässämme Gaziulusoy mainitsee ennalta määrätyn vanhenemisen käsitteen, noin sata vuotta sitten esitetyn vision, jonka mukaan jokaisella tuotteella on oletettu käyttöikä. Ajatusmalli nousi 1920-luvulla, kun talouden rakenteita luotiin uudelleen suuren laman jälkeen – ja se on jäänyt paitsi Yhdysvaltain, myös globaalin politiikan ja talouden kantavaksi teemaksi.

"Muutos tapahtuu täysin eri mittakaavassa kuin nykyinen politiikanteko"

Myöskään hallitusten tai yritysten ajama politiikka ei aidosti enteile muutosta nykyjärjestelmään, saati kyseenalaista niitä perusolettamuksia, jotka ylläpitävät kestämättömiä yhteiskuntiamme, Gaziulusoy huomauttaa. Tästä esimerkkinä hän käyttää kiertotaloutta: vaikka se kenties pyrkii tekemään tuotantoprosesseista kestävämpiä ja vähentämään jätettä, sekään ei kuitenkaan kyseenalaista ajatusta, että tuotanto ja kulutus voivat vain kasvaa loputtomasti.

Suomen tulevan hallituksen ohjelmassa olisi vältettävä lyhyen aikavälin saattohoitavia ratkaisuja.

İdil Gaziulusoy

”Systemaattinen muutos kestävän kehityksen saavuttamiseksi vaatii rakenteellista muutosta. Päästäksemme kohti tulevaisuutta, jossa kulutuksen lisääminen ei määritä hyvää elämää, meidän on korjattava paitsi yhteiskuntamme instituutiot, myös arvojärjestelmämme”, Gaziulusoy selittää. 

”Tämä muutos tapahtuu täysin eri mittakaavassa kuin nykyinen politiikanteko”, hän jatkaa.

Suomen eduskuntavaalit järjestettiin huhtikuun alussa, ja myöhemmin huhtikuussa alkavat hallitusneuvottelut vaalivoittajan eli kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla.

Terveisinä hallitusneuvotteluihin Gaziulusoy muistuttaa, että vaikka kiireellisten taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten ratkaisemiseen tähtäävien lyhyen aikavälin ohjelmien laatiminen onkin tärkeää, ei niitäkään tehdessä pidä unohtaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia laajoja, ylikansallisia ongelmia. Ne uhkaavat myös hyvin toimivien yhteiskuntien elinkelpoisuutta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Pelkkä lyhyen tähtäimen talousjärjestelmän saattohoito ei ole kestävää politiikkaa, Gaziulusoy huomauttaa.

”Hallitusohjelmassa olisi vältettävä lyhyen aikavälin saattohoitavia ratkaisuja, vaan se tulisi laatia niin, että Suomi saataisiin aidosti muutoksen tielle kohti kestävää tulevaisuutta. Pelkkien lyhyen aikavälin ratkaisujen etsiminen siirtää vain vastuun rakenteellisten ongelmien hoitamisesta tulevien hallitusten harteille. Samaan aikaan mahdollisuutemme torjua esimerkiksi ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia heikkenevät päivä päivältä”, Gaziulusoy mainitsee.

Piirretty kaaviokuva kestävän kehityksen opiskeluprojektista.
Gaziulusoyn Australiassa vetämän opiskelijaprojektin aineistoa. Kuva: Judith Glover, Areli Avendano, Stephanie Camarena, Haeju Kwon / VEiL 2014

”Muotoilu haastaa kuvittelemaan epätodennäköisiä tulevaisuuksia”

Vaikka muotoilu yhdistetäänkin usein uusien tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen, siinä on Gaziulusoyn mukaan pohjimmiltaan kyse visioiden luomisesta ja toteuttamisesta. Muotoilun tutkimus kattaakin monimutkaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja järjestelmien tunnistamisen, kuin myös niiden henkilökohtaisten ja strategisten toimien selittämisen, joilla näitä olemassa olevia rakenteita voidaan muokata. Professori İdil Gaziulusoy muistuttaa, että muotoilulla voi olla keskeinen merkitys kestävään tulevaisuuteen tarvittavassa muutoksessa. 

”Kyky kuvitella epätodennäköisiä tulevaisuuksia – tulevaisuuksia, joita sisimmässämme pidämme alkuun mahdottomina – on olennainen osa muutosta. Visiomme tulevaisuudesta vaikuttavat nykyhetkeen. Se, minkä kuvittelemme mahdolliseksi tai mahdottomaksi, vaikuttaa suoraan siihen, mitä teemme, miten toimimme, mitä päätämme suunnitella tai olla suunnittelematta, ja millaista politiikkaa teemme”, Gaziulusoy toteaa. 

Kestävästä tulevaisuudesta luodut visiot eivät vieläkään ole tarpeeksi kunnianhimoisia, Gaziulusoy huomauttaa.

”Ehdotan, että työskentelemmekin sen sijaan vielä mahdottomina pitämiemme tulevaisuuksien parissa”, hän jatkaa.

Professorin ajattelu kääntää perinteisen lähestymistavan päälaelleen; sen sijaan, että tulevaisuutta ennustettaisiin nykyhetkestä käsin, kestävän siirtymän tutkijat ja opiskelijat kuvittelevat ensin toivotun tulevaisuuden, ja työskentelevät sitten takaperin löytääkseen polun, joka voisi viedä meidät sinne. Tavoitteena ei ole tuottaa valmista suunnitelmaa tai karttaa, vaan laajentaa mahdollisuuksien kirjoa ja tarjota visioita, jotka voisivat ohjata yhteiskuntien kehittymistä uuteen suuntaan.

”Kuilu oletettujen ja toivottujen tulevaisuuksien välillä kasvaa jatkuvasti”, Gaziulusoy huomauttaa.

Hänen tutkimuksessaan etsitäänkin muun muassa keinoja, joilla tämä kuilu voitaisiin kuroa umpeen paitsi mielikuvituksen voimalla, myös nostamalla esiin sosiaalisten ja taloudellisten järjestelmiemme taustalla piileviä olettamuksia ja uskomuksia. Suurten muutosten taustalla vaikuttavien voimien ymmärtäminen, sekä mahdollisten, tällä hetkellä vielä tiedostamattomien tulevaisuuksien tutkiminen, voivat lopulta johtaa kestävän siirtymän polulle.

”Meidän on opittava lisää järjestelmistämme ja ymmärrettävä tulevaisuuksia, joita kohti voimme yhdessä siirtyä – tulevaisuuksia, jotka eroavat siitä, mitä nyt kuvittelemme mahdolliseksi. Haluan ymmärtää, mikä saa ihmiset jämähtämään tiettyyn kontekstiin, mikä estää meitä kuvittelemasta loistavia, hämmästyttäviä, toivottavia ja kestäviä tulevaisuuksia. Ja haluan löytää keinoja, joilla voimme torjua tätä”, professori Gaziulusoy sanoo.

Lue lisää:

Professori İdil Gaziulusoy: "Tulevaisuuden visiomme eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia"

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Vihreän siirtymän rakentajat
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi podcast: Vihreän siirtymän rakentajat

Vihreän siirtymän toteuttamisessa kiinteistöala on avainasemassa. Talotekniikka on sen vaikuttavin keino torjua ilmastonmuutosta ja vastata EU:n kiristyviin energiavaatimuksiin. Uusi Vihreän siirtymän rakentajat - podcast tuo esiin talotekniikan tutkijoita, kehittäjiä ja toteuttajia, jotka jakavat näkemyksiään ja ideoitaan matkalla kohti kestävämpää kiinteistö- ja rakennusalaa.
Tekstiilikemia-tutkimusryhmä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vihreämpiä, turvallisempia ja innovatiivisempia tekstiilejä

Professori Ali Tehrani ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät johonkin meille kaikille hyvin tuttuun - tekstiileihin.
Näytös-tunnuskuva. Kahdet jalat ja jalkineet keltaiseksi sävytetyssä kuvassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston muotinäytös laajenee myös näyttelyksi

Aalto-yliopiston vuotuinen muotitapahtuma laajenee tänä vuonna kaksiosaiseksi. Perinteeksi muodostunut muotinäytös Näytös saa rinnalleen uuden tapahtuman Näyttelyn.
Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.