Pohjoisen ulottuvuuden asiantuntijaseminaarissa keskusteltiin upotettujen ydinsukellusveneiden purkamisesta arktisella alueella

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ydinikkuna (NDEP Nuclear Window) on vakiintunut foorumi entisen Neuvostoliiton ydinsukelluslaivaston ydinjätteen poistamiseksi arktisella alueella. NDEP Nuclear Window -hankkeet keskittyvät käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn, poistoon ja kuljetukseen Luoteis-Venäjällä. Vuosien maanpäällisen ydinpuhdistuksen jälkeen Venäjä ja kansainväliset toimijat siirtyvät nyt huomion merissä sijaitseviin ydinjätteisiin.

NDEP:in ydinhankkeita hallinnoiva Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on ainoa kansainvälinen finanssialan instituutio, jolla on ydinturvallisuuteen liittyvät valtuudet. NDEPIn ydinturvallisuushankkeiden vahvuus on niiden toimintamalli, jossa EBRD:n hallinnoimat NDEP-apurahat toimivat katalysaattorina paikalliselle ja täydentävälle kansalliselle rahoitukselle, mukaan lukien tuensaajien luontoissuoritukset.

Seminaarin moderaattorina toimi ulkoministeriön Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén. Asiantuntijoita osallistui yli 10 maasta ja EU:n eri toimielimistä.

Asiantuntijaseminaari avattiin Pohjoisen ulottuuvuuden instituutin NDI:n virallisella tervehdyksellä, jota seurasivat Petra Gombalovan (yksikön päällikkö, EEAS) ja Adonai Herrera-Martinezin (ympäristörahastojen johtaja, EBRD) tervehdykset. Gombalova toi seminaariin positiivisia uutisia EBRD:n kokouksesta, jossa ympäristörahaston toimeksiannon jatkaminen otettiin hyvin vastaan. Herrera-Martinez korosti tervehdyksessään, että avain laajamittaisten globaalien ongelmien ratkaisemiseen on multilateraali yhteistyö.

Seminaarin viisi asiantuntijaesitystä kuvasivat ydinjätteen puhdistamistyötä arktisella alueella eri näkökulmista. Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että pohjoinen ulottuvuus on luonnollinen ja toimiva alusta tämäntyyppiselle monenväliselle yhteistyölle, ja se on tuottanut erinomaisia tuloksia.

Simon Evans (NDEP Nuclear Window'n johtaja, EBRD) antoi katsauksen pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ydinturvallisuusohjelmasta EBRD:n toiminnassa. Evans totesi, että täydentävät kansalliset pääomat ovat välttämättömiä hankkeiden kestävälle toteuttamiselle. Hän korosti myös, että tiedon jakaminen ja yhteistyö hankkeita toteuttavien elinten välillä on osoittautunut välttämättömäksi.

Mario Lazzeri (johtaja, kansainvälisten asioiden ja projektien koordinointi) italialaisesta radioaktiivisen jätteen huoltoyrityksestä Soginista esitteli EU:n äskettäin rahoittaman tutkimuksen ”Feasibility study and preparation for the implementation of an action plan concerning the safe and secure management or disposal of sunken radioactive objects in the Arctic Sea”. Tutkimuksessa tunnistettiin ydinsukellusveneet K-27 ja K-159 kriittisimmiksi kohteiksi, jotka vaativat nostamista ja purkamista. Lazzeri korosti edelleen, että on ratkaisevan tärkeää, että Venäjä luo tarvittavan oikeudellisen sääntelyn mereen upotettujen ydinkohteiden hallintoa varten. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää näiden neuvostojäänteiden hallinnassa.

Anatoly Grigoriev (kansainvälisen teknisen avun projektipäällikkö, Rosatom) esitteli Venäjän valtion atomienergiayhtiö Rosatomin toimintaa ja suunnitelmia arktisen ydinjätteen käsittelemiseksi, mukaan lukien Andreevanlahdella, Gremikhassa, Lepsessä ja Saidassa toteutetut hankkeet. Nämä hankkeet ovat onnistuneet poistamaan käytöstä 120 ydinsukellusvenettä viimeisten 20 vuoden aikana. Grigoriev oli edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että sääntelykehyksen luominen on ennakkoedellytys mereen upotettujen ydinkohteiden puhdistusta koskeville hankkeille. Hän ilmoitti, että Venäjän federaatio on jo antanut useita hallituksen päätöslauselmia asian ratkaisemiseksi ja että lainsäädäntötyö jatkuu.

Ingar Amundsen (kansainvälisen ydinturvallisuuden osaston johtaja, Norjan säteily- ja ydinturvallisuusvirasto DSA) käsitteli Norjan ja Venäjän yhteistyötä ydinturvallisuusasioissa. Amundsen kuvaili, kuinka kahdenvälinen yhteistyö on keskittynyt sekä konkreettiseen ydinjätepuhdistukseen että sääntelyyn liittyvään yhteistyöhön. Tärkeitä yhteistyöalueita ovat olleet esimerkiksi neljä kansainvälistä hätäharjoitusta ja tutkimusretkiä mereen upotettuihin kohteisiin, jotka ovat paljastaneet ongelmallisten K-27- ja K-159-ydinsukellusveneiden kunnon.

Seminaarin viimeinen puhuja Alexandre Gorbatchev (ydinenergia- ja teknologianeuvos,  Ranskan Venäjän-suurlähetystö) esitteli Ranskan ja Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä ydinjätteen käsittelyn toteuttamisessa Kuolan niemimaalla. Ranskan ja Venäjän välisten hankkeiden löydökset arktisella alueella käytettyjen ydinpolttoaineiden hälyttävästä tilasta motivoivat käynnistämään yllä mainitun tutkimuksen upotettujen ydinkohteiden hallinnasta. Gorbatchev totesi myös, että kahdenvälisten hankkeiden yhteydessä rakennettuja laitteistoja ja infrastruktuuria voitaisiin käyttää ydinsukellusveneiden K-27 ja K-159 purkamiseen.

Vilén kiitti loppuhuomioissaan seminaarin puhujia informatiivisista esityksistä, joissa selvitettiin ydinjätteen käsittelyssä saavutettuja tuloksia ja tulevaisuuden haasteita. Vilén korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja arvosti erityisesti Venäjän halukkuutta työskennellä yhteisen haasteen parissa. Vilén totesi, että keskustelu aiheesta jatkuu varmasti Venäjän Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella, joka alkaa toukokuussa 2020, sekä Suomen tulevalla puheenjohtajakaudella Barentsin euroarktisessa neuvostossa.

Lataa seminaariesitykset

Pohjoisen ulottuvuuden asiantuntijaseminaari "Nuclear Waste Cleanup in the Arctic" järjestettiin yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa.