Perustieteiden korkeakoulun asiantuntijat hyvin esillä mediassa koronakriisin aikana

Koronaepidemian aikana moni Perustieteiden korkeakoulun tutkija halusi auttaa tarjoamalla asiantuntemustaan koronakriisin ratkaisemiseksi. Tässä jutussa nostetaan esiin muutamia Perustieteiden korkeakoulun asiantuntijoiden haastatteluja kotimaan mediassa kevään aikana. Tuorein haastattelu on ensimmäisenä.

Terveen järjen riemuvoitto

”Koronakevät on tuonut esiin suomalaisten systeemiälyn”, sanoo filosofi Esa Saarinen Helsingin Sanomissa 5. kesäkuuta. ”Saammekin olla ylpeitä itsestämme ja toiminnastamme koronaepidemian aikana”, Saarinen sanoo.

Frank Martela työskentelee yliopiston ohella Filosofian Akatemia -yrityksessä

Frank Martela työstää parin kollegansa kanssa artikkelia, jossa annetaan poliittisille päättäjille ohjeistusta siitä, miten koronaviruksen aiheuttamista rajoituksista viestitään ihmisten autonomiaa tukevalla tavalla. Siis suomeksi tunnetta siitä, että ihminen haluaa omasta vapaasta tahdostaan noudattaa rajoituksia.

”Kriisitilanteet hitsaavat ihmisiä yleensä yhteen. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä solidaarisuutta. Ihmiset haluavat kohdata kriisin mieluummin yhdessä kuin yksin”, sanoo Frank Martela Iltalehdessä 31. toukokuuta.

Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset lähes kariuttivat tutkijoiden suunnitelmat. Laitteet saatiin kuitenkin toimitettua paikan päälle, mutta ainut laitteita asentamaan päässyt professori Marko Nieminen joutui poistumaan maasta ennen asennusta. (Yle 11. toukokuuta)

Sisututkija Emilia Lahti: "Takaiskuihin mukautuvat ihmiset ovat vahvimmilla"

Sisututkija Emilia Lahti kertoo Ylellä 10. toukokuuta, mitkä asiat auttavat onnellisuuteen ja selviämään vastoinkäymisten keskellä. Hänen mukaansa ihmiset, jotka kehittävät ajattelua ja pystyvät olemaan enemmän läsnä ovat onnellisimpia.

Etätyön mahdollisuus riippuu käytössä olevasta teknologiasta

Suomi on jakautunut etätyön tekemisen suhteen, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian emeritusprofessori Matti Vartiainen Aamulehdessä 10. toukokuuta. Hänen mukaansa tietotyön tekijät ovat tosiasiassa tällä hetkellä kaikki etätöissä.

"Jos laumasuojaa ei synny sairastamalla eikä rokottamalla, seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla"

Koronasta johtuvien tähänastisten rajoitustoimien kustannukset eivät ole olleet järkeviä suhteutettuna niillä saatuun hyötyyn, arvioi tuotantotalouden professori Paul Lillrank MTV Uutisissa 5. toukokuuta.

Epidemiologiset mallit tulisi julkistaa

”Hallituksen koronaviruspolitiikan tukena käytetyt mallit on tehtävä julkisiksi, jotta niiden oletukset voidaan altistaa kritiikille. Mallinnukset tulisi julkistaa avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti”, kirjoittaa professori Jukka Luoma Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 3. toukokuuta.

Tutkijat tulevat tekemään virheitä korona­ennusteissaan, sanoo apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja kertoo, mitä jokaisen suomalaisen olisi syytä ymmärtää koronatilastojen tulkitsemisesta

Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen kertoo Helsingin Sanomissa 30. huhtikuuta, mitkä ovat yleisimpiä tilastoihin liittyviä tulkintavirheitä ja pohtii, voivatko koronatilastojen virhetulkinnat jopa olla vaaraksi.

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Kännykkädataa hyödynnettävä ja pysyvää yhteistyötä rakennettava – "Koska tämä ei ole viimeinen pandemia"

Professori Jari Saramäki on tutkinut vuosien ajan verkostoja ja erilaisten leviämisilmiöiden matematiikkaa. Hän pitää taktiikkamuutosta oikeana, kunhan käyriä maltetaan ensin painaa riittävän alas ja rajoituksia purkaa askel kerrallaan. (Yle 27. huhtikuuta)

Hallitus asetti tiedepaneelin miettimään koronakriisin jälkihoitoa: Tässä ovat siihen nimetyt tutkijat

Valtioneuvoston kanslia asetti 13-jäsenisen tiedepaneelin etsimään ulospääsyä koronakriisistä tutkitun tiedon avulla. Resilienssin eli kestävyyden asiantuntijana paneelissa on professori Ahti Salo Aalto-yliopistosta. (Helsingin Sanomat 22. huhtikuuta)

Aalto-yliopiston tutkijat yllättyivät, miten hyvin rajoitukset toimivat – Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulaisprofessori painottaa

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on pysynyt Aalto-yliopiston tekemien mallinnusten alarajalla.

”Rajoitukset ovat purreet. Se näkyy aivan selvästi aineistossa”, sanoo professori Pauliina IlmonenHelsingin Sanomissa 15. huhtikuuta.

Asiantuntija pitää Suomen koronavirus­tilannetta kohtuullisen hyvänä – kiittelee rajoituksia mutta varoittaa yhdestä asiasta

”Suomessa tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä. Sairaalaan ja tehohoitoon joutuvien potilaiden määrien kasvunopeudessa nähdään muutos noin 10 päivää valmiuslakien käyttöönoton jälkeen. Muutaman datapisteen nojalla emme olleet varmoja, että oliko kyseessä todellinen muutos vai olisiko se mennyt satunnaisvaihtelun piikkiin. Nyt näemme, että muutos on todellinen”, professori Pauliina Ilmonen sanoo Ilta-Sanomissa 9. huhtikuuta.

Aalto-yliopiston tutkija näkee Suomen koronaluvuissa käänteen parempaan: ”Tämä on valtavan hyvä asia”

Apulaisprofessori Pauliina Ilmosen mukaan potilasmäärien kasvu ei ole niin nopeaa, kuin se olisi ollut ilman rajoitteita. (Ilta-Sanomat 5. huhtikuuta)

Moni sairastaa nyt tietämättään ja levittää virusta – ”Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan taistelemaan”, sanoo Aalto-yliopiston asiantuntija

”On jo selvää, että vain pieni osa sairastuu vakavasti, mutta olisi hirvittävän tärkeää tietää se osuus. Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan nyt taistelemaan”, sanoo apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Helsingin Sanomissa 28. maaliskuuta.

Lisätietoja:

Asiantuntijoiden yhteystietoja