Uutiset

Pekka Metsi: Talotekniikan lean-suunnittelunohjaus parantaa tuottavuutta ja synnyttää elinkaarietuja

Talotekniikan osuus rakentamisessa kasvaa jatkuvasti. Tapa, jolla sitä tilataan ja suunnitellaan ei ole kuitenkaan yleensä optimaalinen. Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi kannustaa lean-suunnittelunohjauksen käyttöönottoon ja ehdottaa uudistuksia koko rakentamisen käytäntöihin.
Talotekniikan lean-suunnittelunohjaus parantaa tuottavuutta ja synnyttää elinkaarietuja

”Projektinjohtourakat ovat valtavirtaa suurissa projekteissa. Talotekniikan projektinjohtourakoita ei kuitenkaan juuri käytetä. Pääurakoitsijat haluavat kiinteät talotekniikkaurakat, joille on tehtävä tarkat tate-suunnitelmat arkkitehtisuunnittelun valmisasteen ollessa vasta 20 %”, toteaa Metsi.

Suunnittelijat siis työstävät puutteellisin tai olemattomin lähtötiedoin toteutustasoisia malleja. Tämä nurinkurinen käytäntö teettää talotekniikan suunnittelijoilla työtä, joka projektin edetessä ja hankkeen tarkentuessa valuu lähes kokonaan hukkaan. Kukaan ei ole tyytyväinen, kun talotekniikan suunnittelun ja toteutuksen pääpaino siirtyy jatkuvaan muutosten hallintaan ja rahasta tappeluun. 

Tämä on esimerkki rakentamisen nykykäytäntöjen tehottomuudesta ja oppikirjaesimerkki yhdestä lean-käsitteistön kahdeksasta hukasta: ylituotannosta.

Lean-suunnittelunohjaus on yhteistyötä

Granlund on mukana Building 2030 -konsortiossa, joka Aalto-yliopiston johdolla on määritellyt rakennusalalle energisoivaa visiota ja tutkinut keinoja lisätä rakentamisen tuottamaa asiakasarvoa ja parantaa tuottavuutta. Lean-rakentaminen on uudistumisen keskiössä.

Lean mielletään yleensä rakennustyömaan tuotannolliseksi tehostamisfilosofiaksi. Se kuitenkin kattaa koko tarjontaketjun, mukaan lukien suunnittelun.

Lean-suunnittelunohjaus ratkaisee ennen kaikkea yhteistoimintaan liittyviä haasteita. Tekniset valmiudet, kuten tietomallinnus, ovat jo pitkällä, kunhan hanke ottaa ne johdonmukaisesti käyttöön.

Lean-suunnittelunohjauksen yleisesti sovellettuja konsepteja on toistakymmentä. Niiden piirteisiin kuuluvat yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen, yhteistyö, aktiivinen kommunikaatio ja tiedon oikea-aikainen virtaus. Mm. Big Room, Last Planner System ja VDC –virtuaalinen suunnittelu ja rakentaminen– ovat meillä jo laajasti käytössä olevia konsepteja.

Aikataulutus on kriittinen menestystekijä

”Ns. perinteiset toimintamallit, joissa ensin suunnitellaan ja sitten aloitetaan rakentaminen, ovat kohta harvinaisuuksia. Aika on rahaa ja sijoittaja haluaa vuokrakassavirtaa mahdollisimman nopeasti. Siksi Lean-rakentamisessa aikatauluohjaus on tärkein asia”, Metsi tähdentää.

Simultaanisuunnittelu on herkkä rakentamisen aikana väistämättä syntyville muutoksille. Talotekniikassa erityishaasteena on pientenkin tilallisten tai toiminnallisten muutosten heijastuminen järjestelmätasolle ja ilmanvaihtokonehuoneisiin asti. Nämä heijastusvaikutukset tekevät aikataulutuksesta erityisten kriittistä.

Metsi ehdottaa että vahvistetaan kaikenlaisessa rakentamisessa suunnittelumalleja, jolla muutosten negatiivisia vaikutuksia hankkeen etenemiselle voitaisiin lieventää: ”Konseptointi eli vakioratkaisut ja järjestelmät, jotka taipuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin, ovat esimerkiksi kaupan kohteissa käytössä. Talotekniikan projektinjohtourakoihin tarvitaan myös standardisoituja tarjouspyyntö- ja toimintamalleja. Ja näitä ollaan jo laatimassa.”

Pekka Metsi
Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi. Kuva: Granlund

Esivalmistus tehostaa, mutta vaatii prosessimuutoksia

Rakennusala on jäänyt teollisessa esivalmistuksessa jälkeen esim. laivanrakennuksesta. Syynä voi olla alan pirstoutuneisuus, rakenteelliset jäykkyydet ja pelko radikaalin uusajattelun vaatimista panostuksista ja uusista riskeistä. Esivalmistus yhdistettynä tahtituotantoon tehostaisi kuitenkin rakentamista kertaluokkaisesti.

Ollakseen taloudellisesti toteuttamiskelpoista, esivalmistuksessa tulee ratkaista teollisen valmistuksen ja logistiikan lisäksi asennukseen ja niiden työehtoihin liittyviä haasteita. Esimerkiksi talotekniikka-asentajien työkorvaus saattaa määräytyä edelleen tilan asennuspisteiden lukumäärään mukaan riippumatta siitä asennetaanko pisteet paikalla vai tuodaanko ne työmaalle valmiiksi esivalmistettuna kokonaisuutena Tuntuu siltä, että uudistushalukkuutta on, mutta pelko nykyisten jäykkien rakenteiden ja TESsien muuttamiseen on suuri.    

Varhaisen vaiheen yhteistyömallit, kuten allianssit, ovat askel kohti esivalmistuksen vaatimaa suunnittelun ja tuotannon integraatiota. Talotekniikan osalta suunnittelu ja toteutus tekevät kuitenkin aivan liian vähän yhteistyötä. Joissakin alliansseissa talotekniikka ei edes pääse allianssin ytimeen. Voidaan kysyä: eivätkö esimerkiksi sisäilman laatu ja energiatehokkuus ole niin tärkeitä asioita, että ne kuuluisivat keskiöön hankkeessa kuin hankkeessa. 

Talotekniikkasuunnittelijat hallitsevat vaadittujen olosuhteiden ja energiatehokkuusvaatimusten mukaisten järjestelmien kokonaissuunnittelun ja mitoituksen. Tuotannollinen suunnittelu vaatii kuitenkin meiltäkin uutta tietotaitoa ja enemmän yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Ja tämä on ehdottomasti tehokkuuden kehittämisen ydintä.

”Talotekniikkasuunnittelijat suunnittelevat nyt työmaalle, eivät tuotantoon”, Metsi tiivistää.

Lean-suunnittelunohjauksen kehittäminen

Granlund keskittyy lean-suunnittelunohjauksen kehittämisessä edellä mainitun aikatulujen hallinnan lisäksi erityisesti kahteen alueeseen: suunnitteluautomaatioon ja tuotantoa varten suunnitteluun.

Suunnitteluautomaatio mahdollistaa mm. suurten vaihtoehtomäärien tarkastelun, nopeat simuloinnit ja kustannusvertailut. Automaatio tehostaa suunnittelutyötä, mutta vasta kun se saadaan palvelemaan tuotantoprosessia, sen vaikutus moninkertaistuu.

Tuotantoa suunnittelemista varten Granlund haluaa tehdä yhteistyötä teollisuuden ja urakoitsijoiden kanssa. Suunnittelijoiden tulee harjaantua tuotantotekniikkaan ja sen edellyttämään detaljisuunnitteluun, tahtituotannon asennuslogiikkaan ja hankintapakettien muodostamiseen. Tarvittava data on jo olemassa, sitä pitää vain jatkojalostaa tuotannon edellyttämään muotoon.

”Olemme lisäksi miettimässä projektinjohtourakkamalliin liitettyä talotekniikkaurakkaa ja sen dokumentaatiota yhdessä mm. SRV:n kanssa”, Metsi kertoo. Hän toivoisi myös ”suunnittelun suunnittelun” eli planning-vaiheen liittämistä nykyiseen projektikäytäntöön.

Asiakaslupauksesta yhteinen lean-tavoite

Metsin mukaan yhteisten tavoitteiden puute jopa projektin sisällä on monien rakentamisen ongelmien juurisyy. Osapuolia on runsaasti, niitä on ketjutettu ja jokaisella on omat tavoitteensa ja pelisääntönsä. Joku haluaa halventaa ratkaisuja, toisen intressi on mahdollisimman nopea toteutus, jotta tilavuokraus saadaan käyntiin pikaisesti, ja niin edelleen. Allianssi on tähän yksi ratkaisu, mutta projekteista vain pieni osa on allianssityyppisiä.

Metsi pohtii, miten rakentaminen voisi muuttua, jos hinnan ja aikataulun lisäksi koko rakentamisen arvoketju sitoutuisi asiakaslupaukseen; asiakkaalle tärkeisiin arvoihin ja laatuominaisuuksiin. Ne tulisi avoimesti esittää ja hinnoitella. Ne toimisivat koko tarjontaketjun yhteisinä hanketavoitteina.  

Lean-rakentaminen on tapa toteuttaa asiakaslupaus tuotanto- ja elinkaaritehokkaasti. Building 2030 -konsortiolla on Metsin mielestä hyvät eväät olla tässä aloitteen tekijä ja esimerkkinä muille.

Building 2030

Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -hankekonsortio visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta.

Lisätietoja
Building 2030
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuusi opiskelijaa ovat kokoontuneena ryhmätyötilaan. Yksi opiskelijoista osoittaa post-it-lapuista täytetylle valkotaululle.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Ennätysmäärä opiskelijoita suoritti ITP:n sivuaineopinnot

ITP:n monitieteelliset opiskelijatiimit työstivät onnistuneesti lähemmäs 20 digiaiheista bisnesprojektia yhteistyössä julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa.
Kuva: Matti Ahlgren.
Yhteistyö Julkaistu:

Euroopan paras tekoälytutkimus yhteen – Suomen FCAI mukana 30 tutkimusyksikön verkostossa

ELLIS-verkoston tavoite on taata Euroopan kyky kilpailla maailman tekoälykeskusten kanssa ja luoda vahva perusta eurooppalaisten arvojen mukaiselle tekoälyn kehittämiselle.
kuvassa kaksi miestä, joista toinen esittelee mitali kaulassa saamaansa kunniakirjaa punaisissa kansissa
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Professori Jarmo Suomiselle Shanghain kunniapalkinto

Jarmo Suominen on saanut Shanghain kaupungin myöntämän Magnolia Award -kunniapalkinnon.
Green nudges illustration, two people walking on a dirt road in a park
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto Sustainability Hub lanseeraa uuden Green Nudge Team -ohjelman opiskelijoille

Green Nudge Team -ohjelma hakee opiskelijoita, jotka haluavat edistää kestävää kehitystä Aalto-yliopistossa merkityksellisen ja käytännöllisen tiimitoiminnan kautta.