Patentteja syntyy paljon, kun muutoksen tarve on iso – Aalto-yliopisto neljäs patenttihakemusten määrässä

Koronavuoden mukanaan tuomat suuret muutokset saattoivat olla osasyynä siihen, että jo pitkään laskenut patenttihakemusten määrä kääntyi Suomessa kasvuun vuonna 2020. Aalto-yliopisto haki neljänneksi eniten patentteja. 

Aallon uusi, juuri alkanut strategiakausi painottaa kestävän kehityksen merkitystä kaikessa yliopiston toiminnassa ja kannustaa tutkijoita kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

“Yleensä patentteja muodostuu paljon silloin, kun muutoksen tarve on iso, eli kun on lähdetty tekemään jotakin täysin uutta. Etenkin kestävän kehitykseen liittyville ratkaisuille haetaan nyt paljon patentteja,” kommentoi innovaatioista vastaava vararehtori, professori, Janne Laine Ylen haastattelussa Aalto-yliopiston patenteista.

Hyvä esimerkki kestävään kehitykseen liittyvästä patenttikokonaisuudesta on Aalto-yliopistossa kehitetty, maailmanlaajuiseen tekstiiliongelmaan pureutuva Ioncell-teknologia, jonka avulla voidaan valmistaa kangaskuitua selluloosasta ja kierrätystekstiileistä. Ioncell-kuidusta valmistettua kangasta on nähty muun muassa rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän juhlapuvussa vuonna 2018. 

“Ioncell-teknologia on Aallon kestävän kehityksen globaalin vaikuttavuusohjelman keskiössä”, Laine sanoo.

Suomen ensimmäinen supertietokone 

Erityinen ylpeydenaihe Laineelle on Aallosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ponnistanut kvanttiteknologia-alan yritys IQM, joka oli 50 miljoonan euron rahoituspotillaan Suomen viiden eniten rahoitusta keränneen startup-yrityksen joukossa vuonna 2020.

IQM:n tiimi rakentaa parhaillaan Suomen ensimmäistä kvanttitietokonetta. Apuna rakennusprojektissa on yksi Aallossa vuonna 2020 kehitetyistä innovaatioista, nanokokoinen mittalaite bolometri. Grafeenipohjainen laite on niin pieni, että se mahtuisi bakteerin sisään.

“Minua kiehtovat kvanttiteknologia-alueella tehdyt patentit, jotka avaavat ovet tulevaisuuden supertietokoneisiin ja moneen sovellukseen, kuten uusien lääkkeiden suunnitteluun”, Laine sanoo. 

“Yleisesti ottaen patentteja haetaan laajasti tekniikan eri alueilla, biomateriaalien lisäksi etenkin fysiikan, neurotieteiden, tietotekniikan, konetekniikan, sähkötekniikan ja tietoliikenneverkkojen alueilla”,  Laine kertoo. 

 Aalto haki vuonna 2020 viisinkertaisen määrän patentteja vuoteen 2012 verrattuna. 

”Pitää kuitenkin muistaa, että osa keksinnöistämme siirtyy yritysyhteistyön kautta yritysten hyödynnettäviksi, mikä ei näy Aallon patenttien lukumäärässä.” 

Tutkimusidean pitkä matka patentiksi

Vahva patentti on sekä yritykselle että yliopistolle selkeä signaali tutkimusidean avulla ratkaistavan ongelman todellisuudesta ja siten yritystoiminnan kannattavuudesta. Patentoiminen onkin Laineen silmissä olennainen osa prosessia, jossa tutkimusideat päätyvät laajemmin yhteiskunnan hyödynnettäviksi. 

IQM:n matka Aalto-yliopiston tutkimuslaboratorioista suomalaisen kasvuyrityskentän menestystarinaksi ja ensimmäisen kotimaisen kvanttitietokoneen rakentajaksi on tästä erinomainen esimerkki. 

Aalto-yliopiston infrastruktuurista löytyy tukea tutkijalle läpi koko monivaiheisen prosessin. 

“Ensimmäinen vaihe on keksintöilmoitus, jossa innovaatioasiantuntijat käyvät läpi löydöksen uutuusarvon. Sen jälkeen alkaa tyypillisesti monivaiheinen patentointiprosessi, ja usein patentti suojataan myös useassa eri maassa riippuen keksinnön kaupallistamispolusta. Patentointiprosessin aikana pyritään yhdessä tutkijoiden kanssa vahvistamaan ja terävöittämään keksinnön hyödyntämispolkua”, Laine kertoo. 

“Käytännössä tämä tehdään usein Business Finlandin Research to Business -ohjelmassa innovaatiopalveluiden tukemana. Tässä esikaupallistamisprojektissa vahvistetaan entisestään teknologiaa, tehdään usein lisää patentteja ja etsitään paras kaupallistamispolku keksinnölle.”

Kun konsepti on valmis siirrettäväksi eteenpäin joko startup-yrityksen tai olemassa olevan yrityksen hyödynnettäväksi, tehdään teknologian siirto. Tutkijat voivat olla mukana muodostuvassa startup-yrityksessä, joka voi hakea Aalto Startup Centerin kiihdyttämöohjelmaan. Ohjelmassa vahvistetaan yrityksen kaupallisia edellytyksiä ja luodaan arvokkaita verkostoja ja kontakteja rahoittajatahoihin.

“Kutsumme tätä prosessia nimellä FromIdeas to Impact – ideasta vaikuttavuuteen. Vastaavanlaista tukea annamme myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) palveluiden avustamana, erityisesti jos hankkeet liittyvät EIT:n “Knowledge and Innovation Communities” -kokonaisuuksiin.” 

"Hankkeet tarvitsevat erilaisia tukipalveluita prosessin eri vaiheissa:  innovaatiopalveluita, yrityssuhdepalveluita, talouspalveluita, lakipalveluita ja läpi prosessin tutkijoiden sitoutumista viedä hieno tutkimustulos käytännön toteutukseen saakka.”

Lue lisää Aalto-yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista

Lue lisää Aalto Startup Centeristä