Paras tapa kokea Slush

Musiikki soi kovaa, kun suuri joukko ihmisiä poseeraa erilaisissa asennoissa. Kappaleeseen tulee lyhyt tauko, rytmi kiihtyy villimmäksi. Pysähtyneet poseeraukset vaihtuvat nopeatempoiseen tanssiin.

− Tämä kuvastaa hyvin Slushin vapaaehtoisten joukkovoimaa ja heittäytymistä, sanoo Johannes Tervo näyttäessään kännykkänsä ruudulla pyörivää videota.

Video on kuvattu viime vuoden Slush-tapahtumassa, ja tanssivat ihmiset ovat Slushin vapaaehtoistyöntekijöitä. Tanssiperformanssi on osa mannekiinihaastetta, sosiaalisessa mediassa levinnyttä trendiä.

Aalto-yliopistossa opiskelevat Johannes Tervo ja Niklas Jalonen tanssivat videolla muiden vapaaehtoisten joukossa. Tänä vuonna he osallistuvat Euroopan suurimman teknologia- ja kasvuyritystapahtuman järjestämiseen kolmatta kertaa.

− Koukuttavaa hommaa, Tervo ja Jalonen summaavat.

Moottorina opiskelijavetoinen yhteisö

Slush järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Aallon opiskelijat ottivat tapahtuman haltuunsa muutamaa vuotta myöhemmin, ja pienen piirin tapahtuma alkoi kasvaa kansainvälisesti tunnetuksi kasvuyrittäjien ja sijoittajien kohtaamisareenaksi. Viime vuonna Slush keräsi 17 500 kävijää, 2336 kasvuyritystä ja 1146 sijoittajaa. Spektaakkelin taustalla on 40-50 hengen kokopäiväinen tiimi – sekä tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä.

Tämän vuoden Slushin järjestämiseen osallistuu noin 2300 vapaaehtoista. Heidät jaetaan sadan hengen tiimeihin, joilla on erilaisia tehtäviä.

Niklas Jalonen toimii Slushissa tiiminvetäjänä. Hänen vastuullaan on organisoida vapaaehtoisten taukotila tapahtumapaikalle, Helsingin Messukeskukseen. Jalonen kertoo, että taukotilaan on hankittu esimerkiksi sponsorit, sohvat, pelejä, DJ, ruokaa ja virvokkeita.

− Mulle annettiin se koko 580 neliömetrin tila ja sanottiin, että ”tee tämä”. Mulla on mennyt hommaan elo−syyskuusta alkaen noin kymmenen tuntia viikossa.

Johannes Tervo on työskennellyt vapaaehtoisena kaksi kertaa, mutta tänä vuonna hän on jo Slushin palkkalistoilla. Tervon tehtävänä on Slushin yhteistyökumppanuuksien järjestäminen.

− Yhteistyökumppanuuksien hoitaminen on äärimmäisen kiinnostavaa, voisin tehdä sitä työkseni tulevaisuudessakin.

Verkostoitumista, oppimista ja hauskanpitoa

Tiiminvetäjät kerääntyivät Aalto Ventures Programin järjestämään Slush Leadership Experience -koulutukseen marraskuun alussa. 

Slushin vapaaehtoisille tarjotaan myös koulutusta, joka järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyyden koulutusohjelman Aalto Ventures Programin kanssa. Slush Leadership Experience -kurssi on tarkoitettu Slushin vapaaehtoistiimien vetäjille ja painottuu johtajuuteen ja ryhmädynamiikkaan.

Kurssin vastuuopettaja Jari Ylitalon mukaan opiskelijoiden vapaaehtoistoiminta on oivallinen tapa harjoitella työelämätaitoja käytännössä. Ylitalo toteaa, että Slush tarjoaa monelle osallistujalle ensimmäisen johtamiskokemuksen, joka parhaimmillaan antaa itseluottamusta ja rohkaisee oppimaan lisää.

Myös Tervolle ja Jaloselle Slush on oppimiskokemus. Tervon mukaan Slushissa mukana oleminen voi esimerkiksi auttaa erottumaan työnhaussa. Jalonen kertoo saaneensa Slushista useita kontakteja ja jopa työhaastattelukutsuja.

− Kun lähtee avoimin mielin mukaan, tästä myös saa paljon. Mun mielestä Slush auttaa ehdottomasti tulevaa työelämää silmälläpitäen. 

Slush voi avata vapaaehtoisille myös kansainvälisiä mahdollisuuksia, sillä tapahtumaa järjestetään nykyään myös Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa. Tervo oli viime vuonna Singaporessa auttamassa tapahtumajärjestelyissä, ja Jalonen on ollut etäyhteyksillä mukana erilaisten oheistapahtumien koordinoinnissa.  

"On vaikea sanoa ei globaaleille verkostoille – ne avartavat maailmaa valtavasti", Tervo toteaa.

Vaikka tekemistä riittää, Jalonen ja Tervo eivät näe Slush-vapaaehtoisuutta rankkana raatamisena. He ovat mukana, koska Slushin tekeminen on yksinkertaisesti hauskaa.

− Mä tykkään tästä porukasta, enkä koe, että mukana oleminen olisi mistään muusta pois. Slush ei vie multa voimaa, se antaa mulle voimaa. Tämä on sitä, mihin haluan vapaa-aikani käyttää, Jalonen sanoo.

Auttamisen kulttuuri kukoistaa startup-yhteisössä

Slushin nykyinen toimitusjohtaja on 25-vuotias Aalto-yliopiston opiskelija, Marianne Vikkula. Myös hän aloitti Slush-uransa vapaaehtoisena vuonna 2012.

Vikkulan mukaan Slush on alun perin vahvasti opiskelijalähtöinen tapahtuma – ja sellaisena se myös halutaan säilyttää.

− Kunnioitamme juuriamme. Moni sanoo, että paras tapa kokea Slush on olla tekemässä sitä.

Tänä vuonna Slushin vapaaehtoisten keski-ikä on 22 vuotta, ja iso osa heistä on yliopisto-opiskelijoita. Pääasiassa he tulevat mukaan vapaaehtoishaun kautta, eikä kaikille halukkaille ole edes tilaa.

Slushin järjestämisessä tarvitaan toki useita satoja tapahtumatuotannon ammattilaisia. Siitä huolimatta myös vapaaehtoisille annetaan paljon vapautta ja vastuuta.

− He saavat vapauden ja vastuun tehdä tapahtumasta juuri sellaisen, kuin itse haluavat. Tulokset ovat hyviä. Vapaaehtoisilla on halu oppia ja ”can do” -asenne, joka vie tosi pitkälle.

Vikkulan mukaan kasvuyritysmaailman ympärille kietoutuvassa yhteisössä kukoistaa takaisinantamisen ideologia. Se on toisten tukemista ja itsensä likoon heittämistä – muita autetaan silkasta auttamisen ilosta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustamassa Startup Sauna -kiihdyttämössä kokeneet yrittäjät antavat vapaaehtoisesti vinkkejä ja apua nuorille yrittäjille.  

Slush-tapahtuma lisää kohtaamisia ja ruokkii yhteisöä entisestään.

− Joka vuosi lasketaan, kuinka paljon kohtaamisia sijoittajien ja kasvuyrittäjien välille syntyy Slushin tapaamisalueella. Viime vuonna kohtaamisia oli yli 6000. 

Teksti: Tea Kalska  Kuvat: Mikko Raskinen