Uutiset

Palvelumuotoilua kolmesta kulmasta: opiskelijat tutkivat Sipoon kunnan työllistymispalveluita

Kolme maisteriopiskelijaa perustieteiden, taiteiden ja suunnittelun sekä kauppakorkeakoulun aloilta osallistuivat Aalto Thesis -yhteistyöprojektiin Sipoon kunnan kanssa. Sipoon kunnan haasteena oli, miten kunta voisi hyödyntää palvelumuotoilua työllistymispalveluissa. Opiskelijat ratkoivat haastetta maisterin opinnäytetöillä eri alojen näkökulmista.
Project Sipoo
Opiskelijatiimi statustapaamisessa Sipoon kunnan luona / kuva: Silva Saulio

Aalto Thesis yhdistää eri alojen opiskelijoita haastepohjaisiin projekteihin, joissa opiskelijat tekevät maisterin opinnäytetyönsä partnerin antaman aiheen pohjalta. Sipoon kunta tarjosi yhtenä vuoden 2020 Aalto Thesis -partnerina laajan haasteen tutkittavaksi. Kunta kokee työllisyyspalveluiden olevan sekava “tukiviidakko”, jonne eksyvät sekä työttömät työnhakijat että alan ammattilaiset. 

“Halusimme vahvistaa Sipoon kunnan työllistymispalveluiden asiakaslähtöisyyttä”, kertoo Sipoon kunnan työllisyyspäällikkö Lassi Puonti. “Olimme havainneet arjessamme aidon haasteen, kun työ ei löydä tekijäänsä ja tekijä ei löydä työtä ja siksi ehdotimme yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.”

Projektissa mukana olleet opiskelijat Lauri Sulanto, Riina Ruus-Prato sekä Aleksi O’Connor lähestyivät palvelumuotoilun haastetta kolmesta eri näkökulmasta. Creative Sustainability in Design  -maisteriohjelmassa opiskeleva Riina Ruus-Prato tutki, miten muotoilulla voidaan edistää työllisyyspalveluiden toiminnan asiakaslähtöisyyttä. Aleksi O’Connor Information Networks -maisteriohjemasta selvitti työttömän työnhakijan asiakaspolkua Customer Journey Map -menetelmän avulla, ja Entrepreneurship and Innovation Management -ohjelmassa opiskeleva Lauri Sulanto keskittyi palvelumuotoilun hyödyntämisen mahdollistajiin ja haasteisiin julkisorganisaatiossa. 

Kiinnostus urasta palvelumuotoilun parissa sekä työskentelyyn julkisella sektorilla yhdistää opiskelijatiimiä. “Haluan tehdä työkseni palvelumuotoilua julkisella sektorilla, joten oli kiva nähdä konkreettisesti julkisorganisaation toimintaa”, kertoo Riina Ruus-Prato. “Projektissa tuli myös hyvin ilmi julkissektorin erilaiset haasteet, jotka ovat jopa vaikeampia kuin yksityisellä sektorilla”, jatkaa Aleksi O’Connor.

Yhteistyö antoi tutkimusperustaista tietoa työvoimapoliittisen ohjelmamme tekoon.

Lassi Puonti, työllisyyspäällikkö, Sipoon kunta

Yhteistyön tuloksena tietoa asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi

Projektin yhtenä lopputuloksena Sipoon kunnasta opiskelijat tunnistivat useita palvelumuotoilun käyttöä edistäviä ominaisuuksia. Kunta on opiskelijoiden tutkimusten perusteella yhteistyökeskeinen, matalahierarkinen ja uusille ideoille avoin organisaatio, joka haluaa toimia aidosti asiakaslähtöisesti.

“Organisaatiotasolla Sipoon kunta sopii erinomaisesti palvelumuotoiluprosessiin! Sipoolla on erittäin hyvät resurssit tarjota paikallisia palveluita,” kertoo Lauri Sulanto.

Opiskelijat määrittelivät tutkimuksissa työttömän työnhakijan palvelupolun ja kontaktipisteet eri työllisyyspalveluiden kanssa. Opiskelijat havaitsivat, että aineistossa korostui työnhakijoiden tarve fyysisille tapaamisille. Opinnäytetöiden mukaan työttömien työnhakijoiden toiveena oli saada säännöllisiä kohtaamisia, aitoa tukea sekä tietoa eri mahdollisuuksista selkokielisenä materiaalina. Projektin tulosten mukaan riskinä oli, että työnhakija katoaa järjestelmään.

Opiskelijat pääsivät pandemian sallimissa puitteissa järjestämään työpajoja sekä haastatteluita Sipoon kunnan työllisyyspalveluiden henkilöstölle että työnhakijoille. 

“Välillä virkamies luulee olevansa asiakkaan asiantuntija. Työpajatyöskentelyssä osallistetaan asiakkaat mukaan, mikä on aina hyvä asia!” toteaa Lassi Puonti.

Muotoiluajattelun omaksumiseksi opiskelijatiimi kannustaa Sipoon kuntaa osallistamaan koko organisaation mukaan prosessiin, kuuntelemaan systemaattisesti asiakkaita sekä sanoittamaan omaa toimintaansa asiakkaan saaman arvon kautta. 

“Yhteistyö antoi tutkimusperustaista tietoa työvoimapoliittisen ohjelmamme tekoon”, kertoo Lassi Puonti.

Opiskelijatiimi esitteli etäyhteyksien välityksellä töidensä tulokset sekä suositukset Sipoolle projektin loppuesityksessä 19. marraskuuta. 

Aleksi O’Connorin työtä valvoi professori Marko Nieminen ja Lauri Sulannon työtä ohjasi professori Teemu Kautonen. Riina Ruus-Praton työtä valvoi dosentti Eeva Berglund ja ohjasi tohtorikoulutettava Annukka Svanda.

Lisätietoja yhteistyöstä:

Lue lisää ohjelmasta

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
Yhteistyö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
Yhteistyö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.