Uutiset

Palkittu valokuvaaja Maija Tammi etsii uusia tapoja käsitellä sairautta valokuvataiteessa

Väitöskirja ”Sick Photography. Representations of Sickness in Art Photography” tarkastetaan 12. joulukuuta.
Maija Tammen teos “Unlimited Number of Cell Divisions” (2014) koostuu käytetyistä sädehoitomaskeista. Kuva: Marc Goodwin.

”Olen kiinnostunut aiheista ja alueista, joissa kuvan katsominen lähestyy rajojaan. Sairauden esittämiseen taiteessa liittyy eettisiä kysymyksiä siitä, millaisia kuvia kärsimyksestä saa tai ei saa näyttää. Kuvien mahdollisesti herättämä inho tai ällötys puolestaan herättävät kysymyksen, miksi joitain kuvia on vaikea katsoa. Molemmat kysymykset kertovat siitä, millaisia olemme ja millainen haluaisimme maailman olevan”, kertoo valokuvaaja Maija Tammi (YTM) väitöstutkimuksensa aiheesta.



Tammen tutkimus osoittaa, että suurin osa sairautta käsittelevistä, aiemmista valokuvataideteoksista keskittyy sairauden kokemuksen esittämiseen. Omilla teoksillaan Tammi etsii uusia tapoja käsitellä sairautta. Osana Tammen taiteellista tutkimusta syntyi kaksi teoskokonaisuutta: Leftover (2014) ja White Rabbit Fever (2016). 



Leftover-teos koostuu käytettyjä sädehoitomaskeja esittävistä valokuvista ja veistoksesta, joka koostuu 170 sädehoitomaskista. ”Kokonaisuudessaan teos pyrkii käsittelemään sairautta potilaskokemuksen ulkopuolella, yleisellä tasolla, ja ohjaamaan huomion syövän tilastolliseen yleisyyteen ja sen kulttuuriseen konstruktioon”, Tammi kertoo.

White Rabbit Fever -teos puolestaan esittää kaksi aikajanaa: sekvenssin maatuvasta jäniksestä ja sekvenssit biologisesti kuolemattomien syöpäsolulinjojen loputtomasta kasvusta. ”Teos käsittelee sairauden ideaa ja pyrkii osoittamaan elämän ja kuoleman rajojen häilyväisyyden”, Tammi avaa teosta.

Kumpaankin teokseen sisältyy näyttelykokonaisuuden lisäksi kirja: (Leftover/Removals, Kehrer Verlag, 2014. Ja White Rabbit Fever, Bromide Books, 2017).

White Rabbit Fever –teoskokonaisuuteen liittyvä installaatio Galleria Lapinlahdessa. Kuva: Miikka Pirinen.

Elämän ja kuoleman määritelmien tarkasteleminen sai Tammen tutkimaan aluetta, jolla syntyi myös Taylor Wessing Photographic Portrait Prize -kilpailussa palkittu muotokuva ”One of Them Is a Human #1”, joka esittää Osakan yliopistossa kehitettyä Erica–androidia.

”Uusimmissa töissäni olen keskittynyt biologiseen kuolemattomuuteen, klooneihin ja elämän määritelmiin. Olen kuvannut mm. hydria, jotka ovat pieniä kuolemattomia vesielämiä. Lisäksi tein teoksen ’One of Them is a Human’, joka käsittelee elossa olemisen ja ihmisenä olemisen kysymyksiä”, Tammi kertoo.

Osta väitöskirja Aalto shopista.

Lisätietoja:

Maija Tammi

maija (ät) maijatammi.com

Lue lisää:

Maija Tammi yksi kolmesta ehdokkaasta National Portrait Galleryn muotokuvapalkinnon saajaksi

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-09-11-003/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.