Uutiset

Onko tekoäly vihreää? Miten neuroverkon kanssa sävelletään?

Tervetuloa 27. marraskuuta avautuvaan näyttelyyn tutustumaan tekoälyn mahdollisuuksiin muun muassa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Connecting Dots näyttely

Aika: 27. marraskuuta 2019–15. tammikuuta 2020
Paikka: Dipoli, Otakaari 24, Espoo

Aalto Digi Platformin ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n järjestämä näyttely vie kävijät ainutlaatuiselle matkalle tekoälyn maailmaan.

”Tekoäly on jo arkipäivää, mutta sen toimintaan ja mahdollisuuksiin liittyy vielä paljon mystiikkaa ja kysymyksiä. Toivomme näyttelyn antavan niihin vastauksia”, sanoo näyttelykoordinaattori Saara Halmetoja.

Näyttelyssä on paljon koettavaa kaikenikäisille. Vierailijat pääsevät muun muassa astumaan äänimaisemaan, jonka ääniä voi ohjata omilla liikkeillä sekä haastamaan tekoälyn musiikkipelissä. Entä miten sujuu säveltäminen neuroverkon kanssa?

Näyttely valottaa monipuolisesti tekoälyn toimintaa, kuten sitä, miten se oppii luokittelemaan ja ennustamaan asioita sekä muodostamaan esimerkiksi ääntä, kuvia, tekstiä ja molekyylejä. Esillä ovat tekoälytutkimuksen keskeisimmät aiheet, kuten robotiikka ja tekoälyn sopeutuminen luonnolliseen ympäristöön - osaksi ihmisten arkea.

Näyttely avaa myös tekoälyn ja kestävän kehityksen monimutkaista suhdetta. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi pääsemään kokonaan eroon vaateteollisuudessa syntyvistä kankaan hukkapaloista, mutta toisaalta ihmisaivojen toimintaa jäljittelevät neuroverkot ovat valtavia energiasyöppöjä.

Näyttelyn tekemiseen on osallistunut tekoälytutkijoiden lisäksi eri alojen opiskelijoita, tekoälyä työssään hyödyntäviä taiteilijoita ja muiden alojen tutkijoita.

”Jos tekoälypohdintoihin osallistuu vain tiettyjä ryhmiä, kehitämme syrjivää teknologiaa. Siksi tarvitsemme koko yhteiskunnan mukaan keskustelemaan tekoälystä”, sanoo Halmetoja.

Connecting the Dots -näyttely on ilmainen ja siihen pääsee tutustumaan Dipolin aukioloaikoina. Isommille ryhmille, kuten koululuokille, suositusikä on vähintään 12 vuotta. Ryhmiä pyydetään ottamaan ennen osallistumista yhteyttä näyttelykoordinaattori Saara Halmetojaan.

Lisätiedot:

Saara Halmetoja
Näyttelykoordinaattori, Aalto Digi Platform
puh. 050 572 0730
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.